Tavoitteet

Oppija

• harjaantuu mielenterveystyön menetelmien ja tekniikoiden käyttämisessä, erityisesti hoitosuhdetyöskentelyn ja työnohjauksen osalta
• ymmärtää mielenterveystyön ajankohtaisia, yhteiskunnallisia haasteita ja tarkastelee kantaaottavasti kysymyksiä, jotka liittyvät mm. väestön eriarvoistumiseen, monikulttuuristumiseen, lapsiperheiden ja ikääntyvien asemaan sekä, päihteiden käytön lisääntymiseen
• kehittää osaamistaan eri-ikäisten ihmisten mielenterveyden edistämisessä yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla
• huomioi toiminnassaan asiakkaan/ potilaan ja hänen perheensä psyykkiset, fyysiset, sosiaaliset, hengelliset voimavarat ja kulttuuriset tarpeet

Sisältö

Mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon auttamismenetelmät ja niiden teoreettiset lähtökohdat. Psykiatrinen hoitoprosessi. Hoitosuhdetyöskentely. Perhe- ja verkostotyö. Yhteisöhoito. Ryhmähoito. Lääkehoito Päihdehoitotyön erityiskysymyksiä ja nykyisiä suuntauksia. Väkivaltaisen potilaan kohtaaminen Työryhmätyöskentely ja tiimityö. Moniammatillinen yhteistyö. Työnohjaus Fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen ja hengellinen ihmisen olomuoto mielenterveystyössä Mielenterveyskuntoutus Mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon virallinen ja epävirallinen palvelujärjestelmä ja niiden välinen yhteistyö Mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon painopistealueet Suomessa Preventiivinen mielenterveystyö Yhteiskunnan muutosten haasteet mielenterveystyölle ja psykiatriselle hoitotyölle.

Oppimistehtävät

Kirjallinen kuvaus omahoitajasuhteesta: Hoitosuhdetyöskentely ja yksilöhoito ovat ohjatun harjoittelun keskeisiä painopistealueita. Hoitosuhde/kontaktityöskentely tapahtuu ohjatussa hoitosuhteessa/kontaktisuhteessa viimekädessä osaston valitseman potilaan kanssa. Oman potilaan kanssa tapahtuvaan hoitosuhdetyöskentelyyn integroituvat läheisesti myös muut hoitomuodot. Hoitosuhdetyöskentelyn lisäksi on tärkeää hahmottaa kokonaishoitoprosessia paitsi oman potilaan myös muiden potilaiden kohdalla. Hoitosuhdetyöskentelyn ja ammatillisen kehittymisen tukena edellytetään säännöllistä ja sovittua työnohjausta. Hoitosuhdetyöskentelystä tehdään kirjallinen hoitoseloste, joka on näyteportfolion perusmateriaalia eikä sitä arvioida erillisenä.
Reflektiopäiväkirja ja merkitykselliset oppimiskokemukset: Tavoitteena on opiskelijan kriittisen ajattelun ja päättelykyvyn kehittyminen. Päiväkirjaan opiskelija kirjaa ainakin yhden merkittävän oppimiskokemuksen viikossa (erillinen ohje). Oppimispäiväkirjaa voidaan käyttää ohjauksen lähteenä, apuna ja tukena henkilökunnan ja opettajan kanssa tapahtuvissa ohjauskeskusteluissa. Päiväkirja on näyteportfolion perusmateriaalia eikä sitä arvioida erillisenä.

Harjoittelupaikat

Harjoittelu voidaan suorittaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon yksiköissä, joissa myös hoitosuhdetyöskentelyssä harjaantuminen on mahdollista.

Harjoitteluajankohdat

Arviointi

Opintojakson arvosana muodostuu näyteportfolion arvosanan, ohjatun harjoittelun arvioinnin, kirjallisen kokeen (sis. yhteisen ja eriytyvän osion sekä luennot) sekä jatkuvan näytön kokonaisuudesta (aktiivinen osallistuminen ja motivoituneisuus). Portfolion kirjoittaminen ja kokoaminen on kaksivaiheinen tapahtuma, jonka osat ovat perus- ja näyteportfolio.
Näyteportfolion arviointikriteerit: Arvioinnissa noudatetaan oppilaitoksessa voimassa olevia kirjallisen työn arviointikriteereitä. Näyteportfolion arviointiasteikko on hyväksytty: tyydyttävä 1-2, hyvä 3-4, kiitettävä 5. Hylätty.