Kuinka naudan etogrammi tehtiin?
Tämä Naudan etogrammi perustuu kirjallisuuteen ja tekijöiden omiin havaintoihin. Otamme mielellämme vastaan kommenttejasi. Lähetä kommenttisi osoitteeseen Paula.Martiskainen@elke.fi tai Jaakko.Mononen@elke.fi. Kehitämme etogrammia jatkuvasti mm. saamamme palautteen perusteella.
Kirjallisuuden etsiminen ja käyttäminen
Tiedonhaku tehtiin luonnontieteiden tietokannoista, käyttäen pääasiassa CAB Abstracts ja Cambridge Scientific Abstracts –tietokantoja. Lisäksi tietoa haettiin elektronisista lehdistä Elsevier ScienceDirect ja Journal of Dairy Science. Myös aiemmin löydettyjen artikkelien viiteluetteloita hyödynnettiin. Tärkeimpinä lähteinä olivat kappale "The behaviour of cattle" (Hafez & Bouissou 1975) kirjassa "The behaviour of domestic animals", sekä kirjat "Cattle behaviour" (Phillips 1993) ja "The behaviour of cattle" (Albright & Arave 1997).
Hakutermeinä käytettiin mm. cattle behaviour, feeding behaviour, agonistic behaviour, social behaviour, play behaviour, abnormal behaviour ja stereotyped behaviour.
Varsinkin yleisimpiä käyttäytymistoimintoja (esim. syömiskäyttäytymiseen liittyvät toiminnot) on käsitelty useissa lähteissä. Etogrammissa on tällaisissa tapauksissa mainittu yleensä vain 2-3 kattavinta lähdettä.
Osa käyttäytymistoiminnoista käytetyistä termeistä on jouduttu suomentamaan vapaasti valmiiden suomennosten puuttuessa. Suluissa on esitetty käyttäytymisluokista tai –toiminnoista englanninkielisessä kirjallisuudessa (yleisimmin) käytetty termi tai termit.
Sivuilta löytyy myös etogrammin täydellinen kirjallisuusluettelo.
Omat käyttäytymishavainnot
Käyttäytymishavaintoja tehtiin Maa ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla suoritettujen tutkimusten yhteydessä kesällä 2003 ja 2004. Käyttäytymishavaintoja tehtiin muita tutkimuksia varten tehtyjen käyttäytymishavainnointien (yli 250 tuntia) yhteydessä sekä video- että suoralla seurannalla. Eri käyttäytymistoimintoja valokuvattiin tutkimuksen aikana, minkä lisäksi käytössä olivat tutkimusaseman kuva-arkistot.
Käyttäytymishavaintoja tehtiin lähinnä lypsyrotuisista sonnivasikoista ja nuorista sonneista, joita pidettiin laitumella ja kiinteäpohjaisissa karsinoissa kylmäpihatossa 5-10 eläimen ryhmissä. Eläimet olivat havainnointien aikana noin 4-6 kuukauden (vasikat) sekä 6-8 ja 14-16 kuukauden (nuoret sonnit) ikäisiä.
Havainnoitavien eläinten ollessa sonneja kaikkia käyttäytymistoimintoja, kuten emon käyttäytymistä ja joitakin lisääntymiskäyttäytymiseen liittyviä piirteitä, ei ollut mahdollista havainnoida luonnossa. Näitä käyttäytymistoimintoja on esitelty ainoastaan kirjallisuuteen pohjautuen, eivätkä kuvaukset välttämättä ole täysin kattavia.
Jos kirjallisuudesta ei löydetty viitettä tai kuvausta havaitulle käyttäytymistoiminnolle, kuvaus kirjoitettiin pelkästään omiin havaintoihin pohjautuen. Myös muihin käyttäytymistoimintoihin on lisätty mainintoja kirjallisuudesta puuttuneista piirteistä.
