Mikä on etogrammi?
(Päivitetty 10.2.2005 JM)
Etogrammi on luettelo ja kuvaus eläinlajin lajityypillisistä käyttäytymismuodoista
Käyttäytymismuotoja voidaan jakaa osiin monin eri tavoin. Näitä osia ovat refleksit, suuntausliikkeet (taksiat ja kineesit), vakioliikekaavat (kiinteät liikekaavat), käyttäytymiskaavat (vaistotoiminnot) ja reaktioketjut. Tämän monitasoisen luokittelun vuoksi samalle eläinlajille voidaan tehdä erilaisia etogrammeja, jotka koostuvat pienemmistä tai suuremmista osista. Naudan etogrammin olemme koonneet pääasiassa käyttäytymismuotojen tasolla, koska se on meistä tarkoituksenmukaisin tapa etogrammin käytön kannalta. Olemme sisällyttäneet lajityypilliseen käyttäytymiseen myös kasvatusoloista johtuvat epänormaalit käyttäytymismuodot.
Mihin etogrammia voidaan käyttää?
Etogrammi on hyödyllinen kaikille eläinten parissa työtään tekeville (mm. eläinten hoitajat, neuvojat, eläinlääkärit, tutkijat) tai muuten eläimistä ja niiden käyttäytymisestä kinnostuneille. Omakohtaiset havainnot eläinten käyttäytymisestä saavat uuden merkityksen, kun käyttäytymiselle näkee nimen, ja sisältääpä Naudan etogrammi myös hieman selitystä siitä, miksi eläin käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy. Etogrammi käyttäytymismuotojen kuvauksena on ensimmäinen askel kohti käyttäytymisen ymmärtämistä. Seuraava askel on käyttäytymisen selittäminen, mistä lyhyesti seuraavassa.
Miksi eläimet käyttäytyvät niin kuin ne käyttäytyvät?
Tämä yksinkertainen kysymys voidaan jakaa neljään eri osaan, joita kutsutaan Tinbergenin neljäksi kysymykseksi.
1. Kuinka käyttäytyminen kehittyi yksilöllä? Mitkä ovat perintötekijöiden ja oppimisen vaikutukset eläinten käyttäytymiseen? Esimerkiksi jos ihminen kohtelee lehmää huonosti, kaltoin kohdeltu eläinyksilö voi oppia pelkäämään ihmisiä, vaikka lehmä eläinlajina onkin geneettisesti sopeutunut (domestikoitunut) elämään ihmisen kanssa.
2. Kuinka käyttäytyminen toimii? Kuinka eläin havaitsee aisteillaan ärsykkeitä ja suorittaa lihastensa avulla liikkeitä? Kuinka hormonit vaikuttavat käyttäytymiseen? Miksi eläin käyttäytyy tietyllä hetkellä juuri tietyllä tavalla? Esimerkiksi vasikka haluaa leikkiä (=sillä on motivaatio leikkiä) jahtaamisleikkiä silloin, kun se ei ole nälkäinen eikä väsynyt (=sopivat sisäiset ärsykkeet) ja leikkiin on riittävästi tilaa ja kaveri (=sopivat ulkoiset ärsykkeet).
3. Kuinka käyttäytyminen kehittyi evoluution myötä? Esimerkiksi onko sopeutuminen kotieläimeksi muuttanut naudan käyttäytymistä? Käyttäytymismuotoja ei ole hävinnyt, mutta kynnys suorittaa tiettyjä käyttäytymismuotoja on muuttunut.
4. Kuinka tietty käyttäytymismuoto on auttanut eläimiä säilymään hengissä ja lisääntymään (lisännyt niiden kelpoisuutta)? Esimerkiksi nautojen sosiaalinen käyttäytyminen on hyvin kehittynyttä, koska laumaelämä on ollut turvallisempaa avoimessa maastossa laiduntaville eläimille, ja laumassa elämiseen tarvitaan monipuolista sosiaalista käyttäytymistä.
Koeta itse keksiä eri vastauksia vaikkapa kysymykseen: miksi nauta heiluttaa häntäänsä? Etsi ensin Naudan etogrammista kaikki ne kohdat, joissa on käsitelty hännän heiluttamista, ja sovella näihin kaikkiin Tinbergenin neljää kysymystä. Huomaat, että niinkin yksinkertaista asiaa kuin hännän heiluttamista voidaan selittää hyvin monella tavalla!
Tinbergenin neljää kysymystä on käsitelty tarkemmin esim. Chris Barnardin (2003) kirjassa Animal Behaviour: Mechanism, Development, Function and Evolution.
