Kotieläintilojen kuivikehuolto
KOTIELÄINTILOJEN KUIVIKEHUOLTO
Hankkeen kesto on 2 vuotta 1.4.2007 – 31.3.2009.
TAUSTAA
Suomessa, pitkän talvijakson tuotanto-olosuhteissa, kotieläintuotannon kuivikkeiden saatavuus ja laatu ovat eläinten terveyden ja elintarvikkeiden laadun kannalta ja työympäristön hygienian kannalta oleellisen tärkeitä. Likaisten eläinten tuotantokyky alenee; kasvu ja maidontuotantokyky heikkenevät ja sairastumisalttius kasvaa. Maidon tuotantohygienian hallittavuus vaikeutuu ja lihan käsittelyssä teurastamohygienia edellyttää tuottajan ja teurastamon kannalta merkittäviä lisätoimenpiteitä. Kuivikkeiden asianmukainen käytön edellytys on, että kuivikkeiden käsittely on työteknisesti helppoa ja turvallista. Kuivikemateriaalin käsittely, levitystekniikat ja turvallinen ja samalla hygieeninen levittäminen ovat merkittäviä työteknisiä kysymyksiä tilatasolla. Kuivittamisesta aiheutuva kustannus on osaltaan vaikuttamassa kuivikkeiden käyttöön ja käytettäviin materiaaleihin.
Kuivikkeiden tarve tuotantoyksikköä kohden kasvaa yksikkökoon ja eläinten lukumäärän kasvaessa. Yksikkökoon kasvaessa korjuun, varastoinnin ja levityksen vaatima työpanos kasvaa ja kuivikehuollon kokonaiskustannus kasvaa. Kuivikkeiden korjuu aiheuttaa työhuipun, johon tarvitaan useimmiten myös lisää sekä henkilö- että kalustoresursointia. Eräs vaihtoehto kuivikehuollon turvaamiseksi kotieläintiloilla voisi olla urakointipalvelujen käyttö tai kuivikehuollon ulkoistaminen.
Kuivikkeiden vaatiman korjuun, varastoinnin ja levitystekniikan suunnittelu vaatii teknologian ja kuivikemateriaalin yhteensopivuutta. Tämä edellyttää varmuutta valitun kuivikemateriaalin saatavuudesta, jotta kuivitusmenetelmä voidaan entistä paremmin huomioida jo tuotantorakennuksen suunnitteluvaiheessa.
kuvikkeiden korjuuolosuhteiden myötä tai lannankäsittelystä johtuen perinteistä olkea joudutaan korvaamaan myös muilla materiaaleilla, joiden saatavuus ja hinta vaihtelevat. Tällaisia kuivikkeiksi sopivia materiaaleja ovat esimerkiksi kutterinlastu, kuorike, sahajauho ja turve. Niiden saatavuus kuivikkeeksi saattaa heikentyä ja hinta kohota lämpöenergiaksi käytön myötä. Esimerkiksi kutterinlastun saatavuus kuivikkeeksi on heikentynyt oleellisesti puupellettien käytön kasvun myötä. Polttoturpeeseen tullaan lisäämään muita materiaaleja (esim. ruokohelpi, hake, ym.) ja polttoturpeen käyttö tulee jatkossa lisääntymään turpeen kilpailukykyä parantavien veroratkaisujen johdosta.
AVAINSANAT
hyvälaatuinen kuivike, saatavuus, käsittely, levitystekniikat, kuivikekustannus, eläinten hyvinvointi, tuotehygienia
TAVOITE
Hankkeen tavoitteena on turvata kotieläinten hyvinvoinnin ja tuotantohygienian kannalta tärkeä hyvälaatuisen kuivikkeen käyttö:
- selvittämällä missä vaiheessa ja miten eri kuivikemateriaalit tulevat korvaamaan toisiaan
- kehittämällä hyvänlaatuisen ja kohtuuhintaisen kuivikkeen saatavuuteen vaikuttavia tuotantotekniikoita ja markkinoita.
- levitys- ja varastointijärjestelmiä kehittämällä
LIITTYMINEN MUIHIN TUTKIMUKSIIN
Varhaisia kuivikkeen käyttöön liittyvät tutkimukset ovat tehneet Rissanen ja Virri 1940 –luvun lopulla selvittäessään turpeen soveltuvuutta kuivikemateriaaliksi. Savonia-ammattikorkeakoulun, ELTDK/Helsingin yliopiston ja Kuopion yliopiston yhteistyönä toteutettiin keväällä 2006 yli 1000 liha- ja maitotilalle suunnattu kuivikehuollon nykytilaa ja tavoitteita selvittävä tutkimus, jossa kuivikkeiden käytön kriittisinä tekijöinä esille nousivat kuivikekustannus, kuivikkeiden laatu ja levitys. MTT:ssä on tehty useita tutkimuksia mm. erilaisten kuivikkeiden ravinteiden sitomiskyvystä, kompostoituvien kuivikepohjien toimivuudesta ja turpeen terveysvaikutuksista porsastuotannossa. Näistä tutkimuksista saadaan lähtötietoja erilaisten kuivikkeiden ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista. MTT maatalousteknologian tutkimus on ollut mukana selvittämässä Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisia tuotantojärjestelmiä, joiden yhtenä tavoitteena on ympäristökuormituksen vähentämisen ohella eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen. Tästä tutkimuksesta saadaan lähtötietoja kuivikkeen vähentämiseen tähtäävien menetelmien kehittämiseen. Lisäksi MTT maatalousteknologian tutkimus on selvittänyt heinän ja muiden korsimateriaalien keruutekniikoita ja niiden kustannuksia, mitä tietoa voidaan hyödyntää kuivikkeiden tilatasonkustannuksia laskettaessa.
HANKKEEN TOTEUTTAJAT JA TYÖNJAKO
Savonia-AMK
Savonia-ammattikorkeakoulu toimii tiiviissä yhteistyössä Kuopion yliopiston, Helsingin yliopiston ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kanssa ja palvelee elinkeinoelämää tutkimus- ja kehittämishankkeiden ja teknologian siirtotehtävän kautta, erityisesti kohdentuen eläinten hyvinvointiin ja tuotantoteknologioihin sekä eläinterveydenhuoltoon.
Tässä hankkeessa Savonia-ammattikorkeakoulun tehtävänä on hankkeen koordinointi. Lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulun osuutena on selvittää kuivikkeiden tilakohtainen ja alueellinen kulutus, erilaisten kuivikemateriaalien ominaisuudet ja niiden soveltuvuus kotieläintuotantoon sekä kuivikemateriaalien käsittelyn, prosessoinnin ja levitystekniikoiden nykytila tilatasolla ja selvittää yhdessä muiden toimijoiden kanssa missä vaiheessa ja miten eri kuivikemateriaalit tulevat korvaamaan (skenaariot ja riskianalyysit) sekä laatia opas kuivikkeiden käytöstä.
MTT
Maatalousteknologian tutkimuksen tavoitteena on kehittää hyviä ja toimivia menetelmiä, joiden avulla voidaan tuottaa laadukkaita tuotteita kohtuullisilla kustannuksilla. Tutkimus ottaa huomioon sekä ympäristönäkökohdat että ihmisten ja eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat.
Tässä hankkeessa Maatalousteknologian tutkimuksen osuutena on selvittää eri kuivikemateriaalien ja niiden käytön kustannus tilatasolla sekä tutkia mahdollisuudet vähentää kuivikkeen käyttöä rakennus- ja laiteteknisillä menetelmillä. Lisäksi selvitetään, menetelmät ja laitteet, joilla erilaisia kuivikkeita on optimaalista varastoida, käsitellä ja levittää erikokoisilla tiloilla. Myös kuivikkeiden mahdolliset lannankäsittelymuodosta, eläinten hyvinvoinnista, hygieniasta tms. syistä johtuvat prosessointitarpeet ja niiden kustannukset tutkitaan.
TTS
Työtehoseuran (TTS) maatalousosasto tuottaa uutta tietoa maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kilpailukyvyn parantamiseksi. TTS on erikoistunut maatilayrityksen työn organisoinnin ja työmenetelmien kehittämiseen.
Keskeisiä kehityskohteita ovat laajenevien yritysten tuotannon ja työajan hallinta, suurempien yksiköiden muodostamien tilojen välisen yhteistyön avulla sekä kone-ja työkustannusten alentaminen sekä maaseudun tuotantotoiminnan monipuolistaminen sekä tila- että kylätasolla. TTSn Maatalosuosaston tehtäväkenttään kuuluu uusien tuotantotoimintojen soveltaminen perustuotantoon, uusien tuotantomenetelmien arviointi sekä toiminnallisesta että taloudellisesta samoin kuin ympäristönäkökulmasta.
Tässä hankkeessa TTSn tehtävänä on selvittää edellytykset alueellisen kuivikepörssin perustamiselle ja laatia yhdessä muiden toimijoiden kanssa opas kuivikkeen käytöstä.
TOIMENPITEET, MENETELMÄT JA TYÖNJAKO
1. Kartoittaa kuivikkeiksi sopivat materiaalit ja saatavuus niiden ennustettavissa oleva vaihtoehtoinen käyttö huomioiden (skenaariot ja riskianalyysi esim. olki, kutterinlastu, turve).
a. Savonia AMK:n osuutena selvittää erilaisten kuivikemateriaalien ominaisuudet ja niiden soveltuvuus kotieläintuotantoon.
b. Skenaariot ja riskianalyysit yhteistyössä Savonia AMK ja MTT
2. Selvittää kuivikkeiden tilakohtainen ja alueellinen kulutus
a. Savonia AMK
3. Selvittää oljen ja muiden kuivikemateriaalien käsittely, prosessointi ja levitystekniikat tilatasolla.
a. käytössä olevat tekniikat, Savonnia AMK
b. potentiaaliset tekniikat, MTT (Ilkka Sipilä)
4. Selvittää kuivikkeiden kustannus tilatasolla.
- MTT:n osuutta (Ilkka Sipilä)
5. Selvittää ne rakennus- ja laitetekniset ratkaisut, jotka vähentävät kuivikkeiden käyttöä.
- MTT:n osuutta (Maarit Puumala, Ilkka Sipilä)
6. Selvittää edellytykset kuivikkeiden korjuu-urakoinnille.
7. Selvittää edellytykset alueellisen kuivikepörssin perustamiselle.
- kohtien 6 ja 7 tarpeellisuus selviää, kun saadaan selvitettyä kuivikkeiden käyttöalueet ja toisaalta niiden syntypaikat
- MTT, TTS.
8. Laaditaan opas kuivikkeiden käytöstä
- yhteistyössä Savonia AMK, MTT, TTS
Kirjallisuuskatsaus
- erilaisten kuivikemateriaalien ominaisuudet ja soveltuvuus kotieläintuotantoon, hygienia ym. vaatimukset
- lannankäsittelymenetelmien kuivikkeiden käytölle/käsittelylle asettamat vaatimukset
- aiemmissa tutkimuksissa kehitetyt rakenteelliset ratkaisut kuivikkeiden vähentämiseksi
- Savonia AMK
GIS –tarkastelu
- sijainnin perusteella tarkastellaan, millä aluilla erilaisia kuivikkeita tuotetaan/pystytään tuottamaan ja millä alueilla niitä taas vastaavasti tarvitaan. Tämän perusteella voidaan arvioida kuivikehuollon logistiikkaa ja siitä aiheutuvia kustannuksia
Sääaineistoanalysointi
- aineiston perusteella mallinnetaan, kuinka suuria määriä hyvänlaatuista olkikuiviketta on vuosittain eri alueilla saatavissa. Tämän perusteella arvioidaan tarvetta kehittää kuivikkeen korjuuketjua laadun turvaamiseksi.
- Savonia AMK:n ja MTT kotieläinteknologia vastaavat yhdessä GIS-tarkastelusta ja sääainesitoanalysoinnista.
AIKATAULU
Hankkeen kesto on 2 vuotta 1.4.2007 – 31.3.2009.
HANKKEEN KUSTANNUKSET
Alustava kustannusarvio:
