Miksi HÄN-järjestelmää tarvitaan ja mitä sillä tehdään?
Eläintuotannon kannattavuus perustuu kustannusten ja tulojen väliseen suhteeseen, johon vaikuttavat monenlaiset tekijät. Tuotannosta saatavia tuloja voi olla vaikea kasvattaa, joten turhien kustannusten ja tappioiden välttäminen on sitäkin tärkeämpää. Maidontuotannon kannattavuuden kannalta tärkeitä seikkoja ovat mm. eläinten sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito sekä lisääntymisen optimointi. Parhaisiin tuloksiin päästään seuraamalla tarkasti yksittäisen eläimen terveyttä, hyvinvointia ja tuotantoa ja hoitamalla yksilöä sen tarpeiden mukaisesti.
Eläintuotannon yksikkökoot ovat nopeassa kasvussa. Tällä hetkellä runsaat 10 % Suomessa tuotettavasta maidosta tulee yli 50 lehmän tiloilta. Ennusteen mukaan vuonna 2009 yli 50 lehmän tilat tuottavat kuitenkin jo 25 % maidosta (Taipale 2006). Suurentuvien karjakokojen myötä maidontuotanto on myös siirtymässä parsinavetoista pihattonavetoihin, joissa eläimet liikkuvat vapaasti, ruokailevat väkirehuautomaateilla ja ruokintapöydillä sekä käyvät lypsyllä lypsyasemalla tai -robotilla. Tämä kuitenkin vaikeuttaa yksittäisen eläimen tilan seuraamista verrattuna parsinavetoihin, joissa eläinten yksilöllinen hoito on helpompi järjestää.
Suurentuvien karjakokojen myötä maidontuotanto on siirtymässä pihattonavetoihin. Kuva: Paula Martiskainen / Kuopion yliopisto
Eläinten tuotantoa, terveyttä ja hyvinvointia voidaan nykyisin ohjata ja seurata keräämällä teknisten apuvälineiden avulla yksityiskohtaista tietoa eläimistä. Yhä useammassa navetassa rehuautomaatit keräävät tietoa väkirehunkulutuksesta, lypsylaitteet mittaavat maidon määrää sekä tarkkailevat sen laatua ja lehmien askelmittareita käytetään apuna kiimojen havaitsemisessa. Nämä tiedot tallentuvat navettatietojärjestelmään, jonne voidaan lisäksi syöttää mm. tietoja eläinten terveydestä ja koelypsyihin perustuvia, hyvin tarkkoja analyysituloksia maidon määrästä ja laadusta. Navettatietojärjestelmiin kerättävän tiedon (datan) määrä kasvaa jatkuvasti uusien mittausten myötä, mikä osaltaan vaikeuttaa tietomassaan piiloutuneiden oleellisten asioiden löytämistä: Ovatko lehmäni terveitä, milloin ne tulevat kiimaan ja tuottavatko ne niin paljon kuin niiden tulisi tuottaa?
Nykyiset navettatietojärjestelmät yleensä esikäsittelevät niihin kerättävää tai kerääntyvää dataa, mutta näin saatavia tietoja ei aina osata käyttää tehokkaasti tuotannon apuna tai niitä tulkitaan jopa väärin. Lisäksi järjestelmät käsittelevät ja raportoivat tietoja yleensä yhden muuttujan (esim. maidon määrä tai soluluku) tasolla jättäen huomiotta muuttujien välillä vallitsevat yhteydet.
Nykyaikainen paikannustekniikka tarjoaa mahdollisuuden pihattonavetassa liikkuvan lehmän reaaliaikaiseen seurantaan. Tämä kasvattaa entisestään kertyvän datan määrää, mutta lisää samalla tehokkaan tiedonkäsittelyn mahdollisuuksia aineistojen tutkimisessa ja lehmien hyvinvoinnin seurannassa.
HÄN-hankkeen tavoite on navettatietojärjestelmistä kertyvän valtavan tietomäärän analysointi ja jalostaminen käyttökelpoiseksi tiedoksi sekä tiedon vienti käytännön toimintaan eläinten hyvinvoinnin ja tuotannon kannattavuuden parantamiseksi. HÄN-järjestelmää kehitetään erityisesti lehmien terveyteen liittyvien ongelmien ja kiimojen ennakointiin, jolloin ne on mahdollista havaita nykyistä tehokkaammin ja aikaisemmassa vaiheessa.
Lähteet:
Taipale T 2006. Jatkamishalukkuus lisääntynyt maitotiloilla. Maaseudun Tulevaisuus 21.8.2006, s. 6.
