XIII International Congress in Animal Hygiene, ISAH-2007
Ajankohta: 17-21.62007
Paikkakunta: Tartto, Viro
Viron pinta-ala on 45.000 km2 ja asukkaita on 1,4 miljoonaa. Viron asukastiheys on 30 asukasta / km2, eli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Viron pääkaupungissa Tallinnassa on noin 400.000 asukasta. Tallinnasta Tarttoon on noin 180 km matka, joka taittuu bussilla tai junalla 2,5 tunnissa.
Tartto on Viron vanhin ja toiseksi suurin kaupunki. Asukkaita on 99.000. Tarton yliopisto on perustettu jo vuonna 1632 Ruotsin kuningas Kustaa Aadolf II:n määräyksellä. Tarton väestöstä on virolaisia 80 %, venäläisiä 16 %, ukrainalaisia 1 %, suomalaisia 1 % ja muita kansallisuuksia yhteensä 8 %. Kaupunki on päässyt rappeutumaan neuvostoaikana, mutta sitä restauroidaan nopeasti.
Tarton keskusta on jo nyt varsin viehättävässä kunnossa. Opastuskierrokselta jäivät erityisesti mieleen kaupungintalon aukio ja lukuisat patsaat, kuten ”Kaksi Wildea” (kuviteltu Eduard Wilden ja Oscar Wilden kohtaaminen), ”Suutelevat opiskelijat” ja ”Isä ja poika”, joka esittää taiteilijaa ja hänen yksivuotiasta poikaansa samankokoisina.
Kaupungintalon aukio, kaupungintalon edessä "Suutelevat opiskelijat" -patsas
Isä ja poika (Ülo Öun, 1977, Tarttoon 2004)
Kongressin päätapahtumapaikkana oli Vanemuisen konserttitalo. Luentoja pidettiin lisäksi ja yliopiston kirjaston tiloissa. Kongressiin osallistui 310 henkilöä 41 maasta. Virolaisia oli 114. Ulkomaisista osallistujista Saksasta ja Suomesta oli suurimmat osallistujamäärät, molemmista 22. Kolmanneksi eniten oli ruotsalaisia, 17 henkilöä.
Vanemuisen konserttitalo
Kongressi alkoi sunnuntaina kolmen tunnin satelliittikonferenssilla ”Managing Animal Health and Quality in Large Dairy Operations”, jossa kuultiin viisi kutsutta alustusta ja niitä seuraava paneelikeskustelu. Suomalaisista asiantuntijoista tähän joukkoon oli päässyt arkkitehti Tapani Kivinen MTT:stä, joka esitti uusimpia suomalaisia pihatoiden mitoitussuosituksia. Näiden työstämiseen osallistui myös viime vuonna päättynyt Elke-hanke. Tilaisuuden avasi ISAH:n saksalainen presidentti Thomas Blaha.
Thomas Blaha Risto Kauppinen, Leena Tuomisto, Paula Martiskainen, Arto Huhtanen
Virossa rakennetaan isoja, jopa yli tuhannen lehmän navetoita ja niiden tuotostaso yltää parhaiden suomalaisten karjojen tasolle. Viron kaikkien karjojen keskituotos on kuitenkin vielä parituhatta kiloa suomalaista pienempi, mutta kehitysvauhti on erittäin nopea. Virossa on yhteensä 109.000 lehmää. Viron lihantuotanto on 64 miljoonaa kg vuodessa, josta sianlihaa 38, naudanlihaa 12,2 ja siipikarjan lihaa 13,4 miljoonaa kiloa.
Varsinaisten kongressipäivien aamut alkoivat kaikille yhteisillä, kutsuttujen puhujien luennoilla (Plenary lectures). Iltapäivisin jakaannuttiin 3-4 sektioon ja kuultiin 20 minuutin pituisia kongressiesitelmiä. Omat esitykseni olivat maanantaina (The Virtual Farm) ja tiistaina (All in – all out finishing units).
Veikko luennoi kertatäytöstä. Urpo Manninen kuvasi.
All_in_-_all_out.doc The_Virtual_Farm.doc
VIRTUAL_FARM.ppt
Kertatäyttöisyyden esiintymättömyyteen nautojen loppukasvatuksessa ei tullut vastauksia tässäkään kongressissa vaan osallistujat olivat varsin yksimielisiä siitä, että kertatäyttöisyydestä saataisiin selvää etua myös naudanlihantuotannossa.
ELL Marita Saarikiven tekemässä kirjallisuushaussa ei löytynyt yhtään julkaistua tutkimusta lihanautojen kasvattamisesta kertatäyttöisissä kasvattamoissa, sioilta ja broilereilta vastaavia tutkimuksia löytyy runsaasti. Kertatäyttöiset nautakasvattamot –hankkeen tavoitteita pidettiin oikeina. Sektion tanskalaisen puheenjohtajan mukaan jo osastoittainenkin kertatäyttöisyys antaa yllättävän suuria etuja, mutta parhaiten menetelmä toimii, kun koko rakennus saadaan kertatäyttöiseksi.
Varsin suuri osa luennoista käsitteli pihatoiden sorkkaongelmia. Suomalaisten delegaatio käytti tilaisuutta hyväkseen ja mainosti ensi kesänä Kuopiossa järjestettävää ”Lameness in Ruminants” –kongressia useissa tilanteissa. Kongressiesitteitä jaettiin noin kolmesataa kappaletta. ISAHin kokouksessa tiistai-iltana Vesa Rainio käytti ”virallisen” kutsupuheenvuoron kutsuen osallistujia jatkamaan sorkkakeskusteluja Kuopiossa.
Vasemmalla ISAH:n presidentti Thomas Blaha ja uusin kunniajäsen unkarilainen Pal Rafai.
Oikean puoleisessa kuvassa vasemmalla ISAH:n rahastonhoitaja hollantilainen Martin Tielen ja vanhin kunniajäsen ruotsalainen Ingvar Ekesbo. Taustalla Urpo Manninen ja Risto Kauppinen.
Luentojen lisäksi kongressissa esitettiin suuri määrä postereita. Suomesta oli yksi kutsuttu esitelmä (Tapani Kivinen), viisi esitelmää (Veikko Tuovinen 2 kpl, Jaana Uusi-Kämppä, H.-R. Kymäläinen ja Tapani Kivinen) sekä kahdeksan posteria (Arto Huuskonen, Laura Hänninen, Marge Malbe, Paula Martiskainen, Leena Tuomisto, Suvi Taponen, H.-R. Kymäläinen ja Olli Ruoho. ISAH:n kunniajäsen Hannu Saloniemi toimi yhden sektion puheenjohtajana.
Torstain retkipäivänä osallistujille tarjottiin mahdollisuus tutustua suureen lypsykarjaan (yli 1000 lehmää), suureen yhdistelmäsikalaan (1100 emakkoa, 14.000 lihasikaa), Pölva Piim –meijeriin, Rakveren lihakombinaattiin, eläinjätteiden käsittelylaitokseen, eläinlääkäriopetukseen ja tutkimuslaboratorioon sekä kolmeen hevostalliin ja kalafarmiin.
Körtsi Piimäfarm. 1200:n lehmän lypsykarjapihatto oli tietenkin toteutettu verhoseinillä. Kuva Urpo Manninen
Itse valitsin tutustumisen eläinlääkäriopetukseen ja tutkimuslaboratorioon.
Virossa on noin 160 kunnallista ja noin 500 yksityistä eläinlääkäriä. Eesti Maaülikoolin (University of Life Sciences) uudelleen järjestelyjen jälkeen siellä ei ole enää erillisiä tiedekuntia. Viisi laitosta vastaavat opetuksesta ja tutkimuksesta:
- Institute of Agricultural and Environmental Sciences
- Institute of Veterinary Medicine and Animal Sciences
- Institute of Forestry and Rural Engineering
- Institute of Technology
- Institute of Economics and Social Sciences
Veterinary Medicine and Animal Sciences –laitoksella on yhteensä noin 500 opiskelijaa, joista eläinlääketieteen puolella puolet. Eläinlääketieteellisen vuosikurssille otetaan vuosittain 30 virolaista opiskelijaa, joille opetus on ilmaista ja lisäksi ulkomaalaisia opiskelijoita, joilta peritään lukuvuosimaksuna 66.000 kruunua (lähes 5000 euroa). Ulkomaalaisia opiskelijoita otetaan oppaan mukaan 10 - 15 kappaletta vuodessa, mutta suomalaisen tietolähteen mukaan alemmilla kursseilla on yli kaksikymmentä suomalaista. Yliopiston eläinsairaaloissa hoidetaan noin 9000 potilasta vuodessa. Laitteistosta löytyy esimerkiksi Viron ainoa suureläinten digitaalinen röntgenlaitteisto. Patologian laitoksen kokoelmat ovat varsin suuret.
Veterinary and Food Laboratory muistuttaa vuosikymmenen takaista EELAa. Tartossa sijaitsevan keskuslaboratorion lisäksi on kolme aluelaboratoriota Rakveressa, Tallinnassa ja Saaremaalla. Laboratoriossa on modernia kalustoa, mm. PCR-diagnostiikkaa tehdään rutiinisti. Erityisesti mieleen jäävänä tietona on rabiesrokotuksilla saavutetut tulokset. Aiemmin rabiestapauksia diagnosoitiin yli 800 vuodessa, rokotusten aloittamisen jälkeen todettiin viime vuonna enää kaksi tapausta.
Seuraava ISAH-kongressi järjestetään vuonna 2009 Saksassa ja sitä seuraava vuonna 2011 Itävallassa. Vuoden 2011 kongressia havitellutta Egyptiä ei hyväksytty kongressin pitopaikaksi turvallisuussyistä.
Kongressin viralliset nettisivut löytyvät osoitteesta www.emu.ee/isah2007, jonne järjestäjät ovat laittaneet myös satoja kuvia (http://www.eau.ee/~isah2007/index.php?Photos). Kuvista löytyy myös useita suomalaisia.
