Kertatäyttöiset nautakasvattamot

VDS Farms, LLC

Oppaana professori Barbara Straw, MSU.
Tilaa esitteli sen belgialainen tilanhoitaja Jacques Heemskerk

Tilan nimi: VDS Farms, LLC
Osoite: 14461 S 44th Street, Fulton, MI 49052-0135

Tilan nimi viittaa sen belgialaisiin omistajiin (VDS = van der Sanden).

20060920_3862_1.JPG

Pyörivä lypsyasema

Tilan pyörivä lypsyasema näkyy jo navetan ulkopuolelle, koska lypsyasemassa on isot ikkunat. Lehmät lypsetään ympyrän sisäpuolelta. Tilan toisessa karjassa on uudempi lypsyasema, jossa lypsy tapahtuu ulkokehältä, joka on Heemskerkin mukaan toimivampi ratkaisu.

Tämä lypsyasema pyörii normaalisti neljällä lypsäjällä. Tilakäyntimme aikana lypsäjiä oli vain kolme, koska yksi työntekijöistä oli sairaana. Kolme lypsäjää on liian vähän: karuselli on pysäytettävä useasti, jotta lypsimet ehdittäisiin kiinnittää. Toinen lypsyasema toimii Heemskerkin mukaan normaalisti kolmella lypsäjällä.

20060920_3824.JPG

Pyörivään Westfalia-lypsyasemaan mahtuu kerrallaan 40 lehmää. Yksi keskeytyksetön kierros kestää kymmenen minuuttia, joten asemalla voidaan lypsää 240 lehmää tunnissa, jos kaikki menisi hyvin. Keskimäärin Heemskerkin mukaan päästään 200 lehmään tunnissa.

Lehmillä on jaloissaan liiketunnistimet eli pedometrit. Siemennykset tehdään liiketiedon perusteella.

4200 lehmää

20060920_3874_1.JPG  20060920_3875_1.JPG

Tilan lehmät ovat kahdessa eri paikassa. Tässä yksikössä (yläkuvassa vasemmalla) on 3000 lehmää ja toisessa yksikössä (yläkuvassa oikealla) 1800 lehmää. Suurin osa lehmistä on Holstein-rotua, mutta tilalla on myös Jersey-lehmiä. Niiden maito lypsetään eri tankkiin ja markkinoidaan erikseen juuston valmistukseen. Lehmät lypsetään kolmesti päivässä.

20060920_3856_1.JPG

Tämän yksikön lehmät ovat kuudessa 500 lehmän pihattorakennuksessa. Pihatot ovat avoimia ja niissä on ulkoilutarhat. Ruokailu tapahtuu ulkokatoksessa.

20060920_3852_1.JPG  20060920_3851_1.JPG

Hiehot kasvatetaan omalla tilalla. Karjaa on vasikat mukaan lukien tilalla noin 10.000 päätä. Tämä tila oli suurin näkemistämme tiloista.

Tilan Jersey-lehmät lypsävät vähemmän (keskituotos vajaa 8700 kg/vuosi) kuin Holsteinit (keskituotos yli 11.800 kg), mutta niiden maidossa on enemmän rasvaa ja valkuaista.

Luopuako somatotropiinista?

Tilalla käytetään kasvuhormonia eli somatotropiinia, joka lisää maitotuotosta noin kymmenen prosenttia.

Maidon normaalihinta tilalle on 11,50 dollaria sadalta paunalta eli noin 0,20 euroa litralta. Meijeri (Dairy Farmers of America Inc. (DFA)) on tarjonnut 3,5 prosentin lisähintaa, jos tila luopuu somatotropiin käytöstä. Se ei yksistään riitä korvaamaan maidontuotannon vähenemistä, mutta tilanhoitaja arvelee, että hormonin käytöllä voi olla lehmien terveyttä heikentäviä vaikutuksia. Parempi hinta ja mahdollisesti parantuva terveys yhdessä voisivat tehdä hormonista luopumisen kannattavaksi.

Tilanhoitaja pohdiskelee myös siirtymistä kolmesta lypsykerrasta kahteen. Kolmannen lypsykerran hän arvelee vaikuttavan maitotuotokseen myös noin kymmenen prosenttia. Kaksi lypsykertaa mahdollistaisi lehmämäärän lisäämisen 1000 lehmällä, koska lypsyaseman kapasiteetista vapautuisi kolmasosa. Lisälehmiä varten on jo olemassa pihattotilaa.

Alhaiset soluluvut

20060920_3829.JPG

Lypsyasema kerää maitonäytteet automaattisesti. Maidon soluluku on Jersey-lehmillä 130.000 ja Holsteineilla 180.000. Meijeri tiputtaa maidon hintaa, jos soluluku nousee yli 200.000.

Maito esijäähdytetään 36 Fahrenheit-asteeseen (=2,2 astetta celciusta) ja varastoidaan 5800 gallonan (=22.000 litraa) tankkeihin. Karja tuottaa päivässä noin neljä tankillista maitoa. Maito on meijerissä muutaman tunnin kuluessa lypsystä. Maidon myyntiaika on 30 vuorokautta.

Korkea vasikkakuolleisuus

Lehmät viedään 10 vuorokautta ennen poikimista poikimisosastolle. Poikimakarsinat ovat varsin hyviä.

20060920_3835.JPG

Vasikkakuolleisuus ennen vierotusta on 10 %, joka on hieman amerikkalaista keskiarvoa parempi. Tilanhoitajan mukaan vasikkakuolleisuutta voidaan alentaa kiinnittämällä sperman valinnassa huomiota poikimisten helppouteen. Tilalla oli kokeiltu nuorsonnien käyttöä huonolla menestyksellä.

20060920_3833.JPG

Ternimaito pastöroidaan ennen sen antamista vasikoille Johnen taudin (paratuberkuloosi) ehkäisemiseksi. 

Vasikkamajat 90 vrk ikään saakka

Vasikat viedään ternimaidon juoton jälkeen ulkona oleviin yksilöllisiin vasikkamajoihin (hutch), joita on yhteensä 600 kappaletta. Näissä yksilömajoissa vasikoita pidetään kolmen kuukauden ikään saakka. Tilanhoitajan mukaan yksilömajoihin on päädytty vasikoiden tautien vähentämiseksi.

20060920_3858_1.JPG  20060920_3859_1.JPG

Omaa maitoa ei ternimaidon lisäksi käytetä vasikoiden ruokintaan lainkaan, koska maidonkorvikkeilla on päästy parempiin tuloksiin (= vähemmän tautiongelmia).

Kertatäyttöiset vasikkakasvattamot

Sonnivasikat noudetaan tilalta vierotuksen jälkeen Indianaan huutokaupattavaksi loppukasvattamoihin (feedlot). Kertatäyttöisiä feedloteja ei Michiganin tietolähteiden mukaan ole.

Lehmävasikoista muodostetaan 2 - 3 kuukauden iässä ryhmiä ja ne siirretään kertatäyttöiseen sisäkasvattamoon. Niille annetaan siirron jälkeen lääkerehua (oksitetrasykliiniä ym. laajakirjoisia antibiootteja) ja rokotteita IBR:n, BVD:n, salmonellan ja monien muiden tautien varalta.

Huom! Vasikoiden siirrossa tehdään tällä tilalla sama virhe kuin Suomessa tehtiin perinteisessä vasikkavälityksessä ennen ternivasikoiden välitykseen siirtymistä. Vasikoiden vastustuskyky on heikoimmillaan juuri 2 - 3 kuukauden iässä ja silloin niitä ei pitäisi stressata yhdistelyillä ja siirroilla.

Viiden kuukauden iässä vasikat päästetään suojattuihin ulkotiloihin. Aiemmin muodostettu ryhmä pidetään yhdessä seitsemän kuukauden ikään saakka, jolloin vasikat viedään kokonaan ulos (ulkotarhoihin).

Ulkotarhasta hiehot tuodaan takaisin sisätiloihin siemennettäviksi 13 kuukauden ikäisinä.

Sairasosasto

Sairasosastolla on erillinen lypsyasema. Eläinlääkäri käy tilalla kaksi kertaa kuukaudessa. Teknikot hoitavat lehmien lääkitykset. Tilanhoitaja antaa meille listan vasikoille ja lehmille rutiinisti annettavista lääkityksistä ja rokotuksista. Heikkopäistä hirvittää...

Lanta lietteenä pelloille

Lanta käsitellään lietteenä, joka käytetään lannoitteena tilan pelloille. Tilalla on omaa maata vain 120 eekkeriä (48,5 hehtaaria). Naapureiden kanssa on tehty lannanlevityssopimuksia. Tila maksaa naapureille 44 dollaria eekkeriltä siitä hyvästä, että saa levittää lannat niiden maille.