Uusklassismi (1760/80–1840)
"Antiikin taideteosten ottaminen malliksi on ainoa mahdollisuutemme tulla suuriksi"… "Kreikkalaiset mestariteokset paljastavat tutkijalleen luonnon suurimman kauneuden, enemmänkin kuin sen, nimittäin luonnon sisältämät ideaaliset kauneusarvot, jotka kuten Platon meitä opastaa, ovat olemassa vain ideoiden tasolla."
- Jean-Jacques Rousseau (1712–1778) oli ensimmäinen yhteiskuntateoreetikko, joka toi yhteiskuntateorioihin mukaan kansalaisten vaikuttamisen poliittiseen järjestelmään. "Ihmisten täytyy voida vaikuttaa lakeihin, jos ne koskevat hänen elämäänsä." Rousseu uskoi, että ihmiset ovat syntyneet tasa-arvoisina yhteiseen luontoon – Paluu luontoon.
- Amerikan vallnkumous (vapaussota 1775–83) & Ranskan suuri vallankumous vuonna 1789
- Euroopassa virisi 1700-luvun puolivälissä vahva antiikin harrastus
- arkeologiset kaivaukset alkavat Pompejissa 1748 ja Herculaneumissa 1738
- uusklassismi oli vastakohta barokin ja rokokoon ihanteille
- asioiden valjettua suurin mielenkiinto Roomasta Kreikkaan, mutta myös Palladiolainen suuntaus edelleen tärkeä.
- näin syntyi koruton ja kurinalainen ihanne
- tasa-arvon ajatus kehittyi samaan aikaan – antiikin Kreikassa ensimmäinen demokraattinen yhteiskunta
- vanhan tasa-arvon yhteiskunnan muodot sopivat uudelle yhteiskunnalle
J.J. Winckelmann, Gedanken über die Nachahmung der griechischen Werke in der Malerei und Bildhauerkunst, 1755
Giovanni Battista Piranesi
- Giovanni Battista Piranesi (1720–78)
- italialainen taiteilija oli kuuluisa Rooman etsauksistaan
- raunio romantiikka
Jacques-Louis David Horatiuksen vala 1784–85
- Aikaan sopiva viittaus historiasta
- aiheena uskollisuus
- Roomalaisten sotilaiden tervehdys
Jacques-Louis David Maratin kuolema 1793
- vallankumokseen liittyvä marttyyrin kuva
Jean Auguste Dominique Ingres Jupiter ja Thetis 1811
- aihe antiikin
- kiinteät muodot
- piirrustuksellisuus
John Soane oma talo
- John Soane (1753–1837)
- monien tärkeiden liiketalojen suunnittelija
- antiikin keräilijä, jonka koti on museoitu
Johann Joachim Winckelmann
- Johann Joachim Winckelmann (1717–1786)
- tärkein uusklassismin teoreetikko
- teki ensi kertaa eroa Kreikan ja Rooman taiteen välille
- Winckelmann ihaili kreikan taiteen "jaloa yksinkertaisuutta ja hiljaista suuruutta".
- J.J. Winckelmann, Gedanken über die Nachahmung der griechischen Werke in der Malerei und Bildhauerkunst, 1755: "Antiikin taideteosten ottaminen malliksi on ainoa mahdollisuutemme tulla suuriksi"… "Kreikkalaiset mestariteokset paljastavat tutkijalleen luonnon suurimman kauneuden, enemmänkin kuin sen, nimittäin luonnon sisältämät ideaaliset kauneusarvot, jotka kuten Platon meitä opastaa, ovat olemassa vain ideoiden tasolla."
Lord Burlington Chiswick House
- Lontoo 1727–1736
- Lord Burlington eli Richard Boyle (1694–1753)
- Lord Burlington kustansi Palladion Neljä kirjaa arkkitehtuurista käännöksen englannin kielelle
- Villa Rotonda esimerkkinä
Thomas Jefferson Monticello
- Charlottesville, USA, rakennettu 1793–1809
- Thomas Jefferson (1743-1826) oli USA:n kolmas presidentti ja koulutukseltaan arkkitehti
- Palladion muoto-oppi ja antiikin ihanteet
Etienne Louis Boullée Isaac Newtonin muistomerkki
- Etienne Louis Boullée (1728–99)
- suunnitelma 1784, ei toteutettu
- äärimmäinen uusklassismi yhdessä Claude-Nicolas Ledoux'n (1736–1806) kanssa
- geometriset peruskuviot tärkeitä
Pierre Vignon Madeleine-kirkko
- Pariisi, 1806–1828
- Pierre Vignon (1763–1828)
- suunniteltu alunperin järjen temppeliksi
- toistaa roomalaisen temppelin muotoja vrt. esim Maison Carrée
Thomas de Thomon Pietarin pörssi
- 1804–1816
- Thomas de Thomon (1754–1813)
- Bernissä syntynyt arkkitehti
A. N. Voronihin Kasanin katedraali
- Pietari 1801
- A. N. Voronihin
- Pietarinkirkko esikuvana
Karl Friedrich Schinkel Neue Wache Berliini 1816–18
- Karl Friedrich Schinkel (1781–1841)
- kreikkalainen doorilainen järjestelmä
Karl Friedrich Schinkel Altes Museum Berliini 1823
- uusklassismi tyylinä
- kreikkalais-roomalainen tyyli
- joonialainen järjestelmä sopi hyvin museoon, doorilainen vartiorakennukseen, valtiohallinnollinolle sopi hyvin korinttilainen, joka oli arvokkain
Alexander Roslin Kustaa III 1777
Carl Fredrik Adelcrantz Vaasan hovioikeus Vaasa 1775
Jean Desprez Hämeenlinnan kirkko
- Kirkko rakennettiin 1795-98
- edustaa kustavilaista arkkitehtuuria
- kustavilaisuus, ultradorismi, joka syntyi Kustaa III:n Italian matkan jälkeen
- Kustaa III tapasi Jean Desprez'n (1743-1804) Roomassa ja palkkasi hänet hoviarkkitehdikseen Ruotsiin
- Pantheon oli tehnyt suuren vaikutuksen kuningas Kustaa III:een
- Kustaa III antoi Dezprez’lle tehtäväksi suunnitella Hämeenlinnan kirkoksi pienois-pantheon
- Pohjaltaan pyöreänmuotoista kirkkoa kattaa puolipallonmuotoinen kupoli
- Pääjulkisivua jäsentää temppelipääty.
- Doorilainen pylväikkö ovat muodoltaan ankaran yksinkertainen.
- Alttarin paikka oli alun perin keskellä kirkkoa
Johan Carl Ludvig Engel Turun Akatemiatalo 1817
- ransk. empire = keisarikunta, imperium
- Suomi Venäjälle Suomen sodan 1808–09 jälkeen
- Ruotsalainen tyyli vaihtui Pietarin keisarilliseksi tyyliksi
- empiretyyli syntyi Ranskassa keisarillisena hovityylinä – osa antiikkia ihannoivaa uusklassista tyyli-ilmiötä.
- Johan Carl Ludvig Engel (1778–1840) syntyi Berliinissä
- opiskeli Bauakademissa samaan aikaan Schinkelin kanssa
Johan Carl Ludvig Engel & Charles Bassi Eckerön posti- ja tullitalo Eckerö 1828
Johan Carl Ludvig Engel Helsingin yliopiston päärakennus
- valmistui 1832
- Joonialainen sopi hyvin kulttuurirakennukselle
Johan Carl Ludvig Engel Yliopiston kirjasto Helsinki 1840
Johan Carl Ludvig Engel Helsingin tuomiokirkko Helsinki 1852
- Engelin päätyö
Kustavilainen, empire ja biedermeier tuoli
Empire-pöytä Ranskasta
- vrt. Pompejista löydettyyn pöytään
Empire-kello Ranskasta noin 1810
Stephanie von Fahnenberg Alexander von Fahnenbergin huoneisto Berliinissä 1837/38
John Flaxman Jaspis-vaasi Wedgwood and Sons, noin 1780
- Wedgwood palkkasi suunnittelijoiksi nimekkäitä taiteilijoita
- Kehitti valmistustekniikka