Renessanssi
"Kaikkien osien harmonia ja sopusointu on
saatu
aikaan siten, että mitään ei voida lisätä, poistaa
tai muuttaa rikkomatta tasapainoa."
Leon Battista Alberti
Käsite
- ihmisen henkinen uudesti syntyminen
- herännyt tietoisuus omasta itsetään ja mahdollisuuksista
- ihmiset kokevat elävänsä uutta aikakautta
- renessanssin aika: 1300–1500-luvut
- Muutos oli asteittainen ja tapahtui eri maissa eri aikaan.
- Kirjapaino taidon leviäminen levitti ajatuksia yhä nopeammin
- käsitteellä tarkoitetaan 1300-luvulla alkanutta elämän uudistumista
- uudistuminen pohjautui antiikin ihanteisiin
- aikaa ennen ennen muutosta, kutsuttiin media aetas eli keskiaika
- keskiaika oli pimeää turmelluksen aikaa
- siteet antiikkiin eivät olleet kuitenkaan katkenneet missää vaiheessa, antiikin kirjallisuus oli tunnettua ja latina oli oppineiden kieli jne…
Uusi ihmiskuva
- Vauraissa Italian kaupunkivaltioissa heräsi 1300-luvulla kiinnostus antiikin kirjallisuuteen – studia humanitas
- Myös Bysantista oppineita italiaan 1400-luvulla
- Antiikista löydettiin ihmiskuva, joka vastasi omia ihanteita
- Aristoteleen rinnalle Platonin tekstit
- kiinnostus ihmiseen itseensä ei tuonpuoleiseen
- Ihminen oli nyt oma herransa, vapaa auktoriteeteista
- "Aateluus riippuu teoista, ei syntyperästä"
- Tieteitä ja taiteita tuettiin ja kaupungit kilpailivat keskenään
- Dante: Jumalainen näytelmä, Petrarca: Sonetit, Bocaccio: Decamerone
Varhaisrenessanssi (1420–1500)
- ns. "Quattrocento"
K.Heinzelmann & K. Roritzer Nürnbergin Sankt Lorenzin kirkko
- edustaa 1400-luvun tyyliä Italian pohjoispuolella – gotiikkaa
- Euroopassa oltiin vielä 1400-luvulla goottilaisen tyylin
- aloitettu 1439
- esimerkki ajan arkkitehtuurista muualla
- vaikutelmana monimutkaisuus
- vertikaalisuus ja tuonpuoleisuus
Filippo Brunelleschi Capella Pazzi
- Firenze, aloitettu 1440
- Filippo Brunelleschi (1377–1446)
- korinttilaiset pilasterit, kanelluurit
- tila rekentuu kuutioista, puolikuutioista ja puolipalloista
- pysty ja vaaka-akselit ovat tasapainossa
- vaikutelma on yksinkertainen, askeettinen
- ei viittauksia orgaaniseen kasvuun
- Jumalallisuus ilmenee nyt tasapainona, osien ja suhteiden harmoniana, vrt. gotiikka
- usko jumalaan harras ja älyllinen
- ylimääräiset koristeet karsittu
- harmonisuus kuten ihmisruumiissa
- tarkkaanmääritellyillä matemaattisilla suhteilla metafyysinen merkitys – heijastavat Jumalan luoman maailman täydellisyyttä
- Brunelleschi omaksui ajatukset Vitruviukselta (n. 80 eaa.–25 eaa.)
"Kaikkien osien harmonia ja sopusointu on saatu aikaan siten, että mitään ei voida lisätä, poistaa tai muuttaa rikkomatta tasapainoa."
Filippo Brunelleschi Löytölasten koti
- Ospedale degli innocenti, Firenze, suunniteltu 1419 ja rakennettu 1421–44
- ensimmäinen varsinainen Renessanssi rakennus
- Loggia ja medaljongit
- Brunelleschi kävi ilmeisesti Roomassa tutkimassa antiikin rakennuksia ja niiden rakennustekniikkaa
- Viivaperspektiivin keksiminen oli ilmeisesti Brunelleschin ansiota ja kertoo älyllisestä ja tieteellisestä asenteesta taiteissa – realismin tavoittelu
Filippo Brunelleschi Firenzen katedraalin kupoli
- rakennettu 1420–36
- arkkitehtuurikilpailu 1419
- nerokas rakennustekniikka – rakennettiin ilman tukia alhaalta
- kaksikerrokseinen rakenne, kuten Pantheonissa
- horisontaalisesti asetettuja rautatukia, edeltäen nykyisin käytössä olevaa tekniikkaa
- lanternin rakennetaminen aloitettiin juuri ennen Brunelleschin kuolemaa, lopulliset suunnitelmat teki Michelozzo ja työ saatiin päätökseen 1461.
- lanternin huippu 114 metriä korkea
Michelozzo di Bartolomeo Palazzo Medici-Riccardi
- Firenze, aloitettu 1444
- Firenzeläisen kaupunkiarkkitehttuurin esikuva
- Uskotaan, että alunperin työn oli saanut Brunelleschi, mutta hänen suunnitelmansa oli liian loistelias
- Michelozzo di Bartolomeo (1396–1472) taidetta määräsikin järkevä taloudellisuus
- ikkunat säännölliset ja yksinkertaiset
- rustikointi kevenee alhaalta ylös
- vaakalinjat
- sisäpiha tyypillinen atrium-piha, hienostuneempi
- hallittu kokonaisuus – vakaa varallisuus
- vrt. Jacques Coeurin talo, Bourges, 1443–51
- joka suuntaan rönsyilevä ja tuhlaileva
- koristelultaan juhlallinen
Leon Battista Alberti San Francesco
- Rimini, aloitettu 1450
- Rakennusta kutsuttu myöhemmin Tempio Malestiano
- Leon Battista Alberti (1404–72)
- Firenzestä karkotetun ylimysperheen avioton lapsi, sai klassisen loulutuksen
- Alberti oli oikeusoppinut, runoilija, kirjailija, muusikko, matemaatikko, tiedemies, taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti ja estetiikan teoreetikko
- kehitti tyyliä, joka oli masiivisempi ja plastisempi kuin Brunelleschilla
- Alberti suunnitteli uuden kuoren vanhan kirkon päälle
- Fasadissa riemukaari aihe vappaasti sovellettuna – symboloi voittoa kuolemasta
- Sivuseinissä pyörökaariset komerot, joihin sijoitettiin runoilojoiden ja filosofien sargofageja
- ei muistumia romaanissista rakennuksista, kuten Firenzeläissä rakennuksissa
- Tyylissä kaikki roomalaista, mutta pohjana ei yksittäinen rakennus
- Rakennus jäi kesken varojen loppuessa
Piero della Francescan piiri Cittá Ideale
- 1400-luvun puoliväli
- maalattu kaupunkinäkymä näyttää ideelin, johon pyrittiin
- pyörörakennus
- marmorilaatoitettu Piazza
- rakennukset erialaisia, mutta varhaisrenessanssin henkeen maalattuja
- yksilöllisyys arvokkuuden rajoissa
- avaruus erottaa, sen keskiaikaisesta kaupunkikuvasta
Masaccio Pyhä Kolminaisuus Santa Maria Novella, Firenze, 1425
- perspektiivin keksiminen/löytäminen renessanssin aikana
- etualan lahjoittajien kuvta ovat isompia kuin itse aihe
Sandro Botticelli Primavera 1478
- suurikokoinen temperamaalaus ei-kristillisestä aiheesta
- kuva on sekä muotokuva ja viittaa myös antiikin mytologiaan
- kukkainen tyyli tulee ajan seinävaatteista – gobeliineistä
Italian täysrenessanssi (1500–1530)
- Taiteilijoista ja arkkitehdeistä neroja, joita hännystelivät ylimmät vallankahvassa olijat
- da Vinci, Rafael & Michelangelo
- Arkkitehtuurin ja kuvataiteiden arvostuksessa paljon Albertin kirjoituksien ansioita
- 1500-luku myös uskonpuhdistuksen aikaa, protestanttinen reformaatio, josta seurauksena kirkon jakaantuminen kahteen leiriin, heijastui taiteeseen
Leonardo da Vinci Luolamadonna 1495–08
Michelangelo Pietà 1499
- Ainoa teos jonka taiteilija signeerasi
- Surun hyväksyminen on voittanut epätoivon – rauhallisuus
- Marian kiillotetut laskokset näyttävät oikealta silkiltä
Michelangelo Sikstuksen kappelin kattomaalaukset Vatikaani, 1508–12
Michelangelo Auringon ja maan luominen
Gentin raatihuone
- Muualla Euroopassa vallalla oli vielä monesti goottilainen tyyli
- Belgia aloitettu 1518
- gotiikka vahvana edelleen pohjoiseuroopassa, usein koristeellista
- varakkuus näkyy koristeissa
- Perpendicular-tyyli Englannissa
- Flambouyant-tyyli Ranskassa
Donato Bramante Il Tempietto Rooma n. 1502–03
- Donato Bramante (1444–1514)
- Tholos
- Kaikki turha koristelu riisuttu pois
- Klassisen pylväsjärjestelmän oikeaoppinen käyttö, doorilainen järjestelmä
- ei kaaria
- monumentti ei kirkko
- suunniteltu osaksi kokonaisuutta, jota ei kumminkaan toteutettu
- toteutuu ajatus kupolin kruunaamasta kirkosta
Michelangelo di Buonarroti Pietarinkirkko
- Bramante Paavi Julius II:n neuvonantaja ja arkkitehti
- Ensimmäinen suunnitelma keskeiskirkoksi Bramantelta, mutta työ loppui rahan puutteessa kesken, eikä aneiden myyntikään onnistunut – syynä Lutherin uudet opit
- Myös Rafael suunnitteli yhden vaatimattomamman suunnitelman.
- Työt aloitettiin kunnolla Bramanten oppilaan Antonio da Sangallon (1483/85–1546) toimesta
- Michelangelo (1475–1564) nimitettiin pietarinkirkon suunnittelijaksi vuonna 1546
- hän teki uuden ja voimakkaamman suunnitelman
- 18-vuoden aikana saatiin valmiiksi poikkilaivat ja kupolin kaula
- piirustukset muuttuivat prosessin aikana
- Michelangelon kuoltua töitä jatkoi Giacomo della Porta (n.1522/33–1602)
- kupoli valmistui hänen johdollaan ja jälleen uusin muutoksin
- Carlo Maderno (1556–1629) puolestaan muutti keskeiskirkon latinaliseksi ristiksi. Hän suunnitteli myös kirkon julkisivun, joka rakennettiin 1608–15.
- Rakennus on kumminkin ennen kaikkea Michelangelon suunnittelema
- ulkoseinässä kolossaalijärjestelmä (kreik. kolossos = jättiläispatsas) – pylväät tai pilasterit kahden tai useamman kerroksen korkuiset – korinttilaisin pilasterin päin
- koristelu vain pintaa, ei rakenteellista, eikä ilmennä mitään rakennetta
- julkisivun syvennykset johtavat katsetta kohti kupolia ja sen pylväspareja (Michelangelon suunnitelman mukaan)
- karniisi katkaisee kummikin liikettä ja vahva attika osa lisää kupolin leijuvan oloista ilmettä
- Pietarin kirkko vaikutti paljon myöhempiin arkkitehteihin
Jacobo Sansovino Pyhän Markuksen kirjasto Venetsia, aloitettu 1536
- Jacobo Sansovino (1486–1570)
- Taiteilijoita lähti Roomasta Rooman ryöstön yhteydessä 1527
- Pyhän Markusen kirjasto on osa suunnitelmaa Venetsian tasavallan hallinto- ja seremonia keskuksesta
- Rakennuspaikan haasteena oli Dogen palatsin julkisivun goottilainen henki – käännös gotiikasta roomalaiseen tyyliin onnistui
- Rakennuksen mataluus on kompensoitu balustradilla ja veistoksilla
- Doorilainen ja joonialainen järjestelmä, ensimmäistä kertaa oikealla tavalla Venetsiassa
- Rakennus toi täysrenessanssin Venetsiaan.
Andrea Palladio San Giorgio Maggiore
- Venetsia, aloitettu 1565
- Andrea Palladio (1508–80) oli täysverinen arkkitehti, eikä harrastanut muita taiteita
- Palladio oli koulutukseltaan rakennusmestari, jota Giorgio Trissino koulutti ymmärtämään arkkitehtuurin saloja
- yhdistetty kaksi asiaa: basilikan fasadi ja klassinen temppelin pääty
- kaksi päällekkäistä päätykolmiota, toinen sivulaivoille ja toinen päälaivalle
- alempaa päätykolmiota kannattavat pilarit ja ylempää korinttilaiset pylväät, jotka on sijoitettu jalustoille
Andrea Palladio Villa Rotonda
- Vicenza, aloitettu 1567–69
- Palladio suunnitteli pääasiassa yksityistaloja maaseudulle – villa
- rakennuksia upeutta korostettiin temppelin päädyillä – luulossa että antiikin villoissa olisi ollut näin
- ensikertaa rakennus on harkiten sijoitettu osaksi maisemaa – maisema on osa arkkitehtuuria
- Jo kreikkalaiset tekivät havainnon, että harmonia syntyy soittimien kielten tietyissä suhteissa
- oktaavi – 1:2
- kvintti – 2:3
- terssi – 3:4
- vastaavaa sovellettiin jo silloin tila- ja pituusmittoihin, uskottiin niiden harmoniaan
- suhdeluvut säilyivät läpi keskiajan ja niitä viljeltiin jokapaikassa
- vaikuttivatko länsimaiseen muototajuun ja muotokieleen?
- Palladiokin kirjoitti: "Tällaiset harmoniat miellyttävät tavallisesti silmää hyvin paljon , muttei kukaan tiedä miksi, lukuun ottamatta niitä, jotka tutkivat näiden asioiden syitä."
- Palladio julkaisi kirjan Quatrro libri dell'architettura omasta tuotannostaan. Piirroksiin on merkitty villojen mitat ja niiden mittasuhteet – usein käytettyjä olivat mittasuhteet 5:6 ja 4:5
- Harmonian avulla kaiken maanpäällisen uskottiin liittyvän tavaalliseen ykseyteen vrt. uusplatonismi
Manierismi ja maneerit (n. 1520–1590)
- italian sanalla maniera tarkoitettiin 1500-luvulla tyyliä ja tapaa sekä myös tyylikkyyttä, mitä ilmensivät parhaiten antiikin veistokset
- tyylikkyydestä erotettiin manerimaisuus eli tyylittely, toisen tyylin "jäljittely" oman arvon nostamisen mielessä – ja tämä oli halventava nimitys
- 1600-luvulta katsoen manieristiselle taiteelle oli nimenomaan tyypillistä teennäisyys ja ylihienostuneisuus, esim. ihmisruumiin vääristely hienostuneisuuden nimissä – sulokkuus.
- vastaavasti arkkitehtuurissa käytettiin vapaalla mielellä eri pylväsjärjestelmiä tai niiden koristeaiheita muokattiin "hienostuneisuuden tavoittamiseksi"
- Manierismi on liitetty toisinaan myös Palladion nimeen ja töihin, esim. Villa Rotonda.
- 1500-luvun loppua kohti tyyli muuttuu yhä enemmän barokkia kohti
Parmigianino Pitkäkaulainen madonna n. 1535
- aiheena Madonna ja enkelit
- pitkä kaula ja sormet, vääntynyt ruumis… soikion muotoiset kasvot.
- Taustalla näkyy Pyhä Hieronymus – käänsi Raamatun Hepreasta ja kreikasta latinan kielelle. n. 400.
El Greco Kristuksen ylösnousemus n. 1597–1604
- El Greco oli kreikkalaissyntyinen taiteilija, joka vaikutti Espanjassa
- maalauksellinen tyyli ja osin luonnonvastaiset värit
- henkisen kokemuksen korostaminen maalauksissa
Giulio Romano Palazzo de Tè Mantova, 1525–35
- Pylväitä on sijoitettu epäsäännöllisin välein
- Triglyfit on pudotettu alas jne.
- tyyliä pidettiin rohkeudessaan nerokkaana – ajatteleva ihmisen tuotosta
- mutta tyylit täytyi tuntea, jotta niitä pystyi rikkomaan
Michelangelo Palazzo dei Conservatori Rooma, Piazza del Campidoglio, 1536–
- kolossaalijärjestelmä
- aukion pohjana soikiomuoto ja rakennusten muodostama valeperspektiivi
Giacomo Barozzi da Vignola Il Gesù
- Rooma n. 1575–84
- Giacomo Barozzi da Vignola (1507–1573)
- Julkisivun suunnitteli Giacomo della Porta (n. 1522/33–1602)
- Rakennuksen pohjassa yhdistyi pitkä- ja keskeiskirkko
- julkisivu oli haaste, matalat kappelit sivuilla ja korkea halli keskellä
- yläosa hallin korkuinen ja alaosa kappeleiden korkuinen
- molemmissa kerroksissa omat korintilaiseen tyyliin tehdyt pilasterit kantavat palkistoa
- pylväiden ryhmitely vapaa
- Il Gesù vaikutti tyylillään lukuisien barokkikirkkojen suunnitteluun myöhemmin