Barokin taide ja arkkitehtuuri

n. 1580–1720/40
ransk. baroque, ital. barocco = kummallinen, port. baroco = epämuotoinen helmi
Karsten Alnaes: "Kiihkon aika"
Barokki syntyi Italiassa myöhäisrenessanssin pohjalta ja levisi sieltä muualle Euroopaan
Barokki ihanne kukoisti 1600-luvulla ja 1700-luvun alkupuolella
Francesco Borromini (1599–1667) otti barocco sanan käyttöön kuvaamaan uuden arkkitehtuurin suuntaa
Barokki-sanan merkitys oli 1700-luvulla negatiivinen, se kuvasi rappeutunutta ja yliteatraalista tyyliä.
Barokki-tyylin nykymerkitys syntyi 1800-luvulla
Katolisen kirkon vallan uudelleen nousu vastauskonpuhdistuksen myötä kirkko oli visuaalinen näyttämö.
Maallinen ehdoton yksinvalta – suvereniteetti
Tyyli antoi voimaa ja loistoa yksinvaltiudelle.
Barokin tyyli oli vahvasti kirkkojen ja palatsien tyyli.
Arkkitehtuurissa barokki pohjautui italian täysrenessanssiin, mutta erottui seurravasti:
- dynaamisempi ja plastisempi
- taipuneet ja aaltoilevat muodot
- kupera ja kovera
- valon ja varjon harkittu käyttö
- vastakohtaisuus
- ovaali pyöreän tilalle
- usein korostetaan yhtä rakennuksen osaa, usein esim. fasadi, joka ei kerro tilan jaosta – ns. verhofasadi
- fasadeissa usein eteenpäin työntyviä tai taakse vedettyjä osia
- sisustuksessa plastinen ja maalauskoristelu sulautuvat kokonaistaideteokseksi

Barokin kuvataide

Guido Reni Atalante ja Hippomenes noin 1625

Caravaggio Pietarin ristiinnaulitseminen 1600–01

Caravaggiolla oli uudenlainen ja tuore tapa kuvata vanhoja aiheita
Maalauksen hahmot ovat lihaa ja verta
Dynaamisuus valonkäytössä

Caravaggio Paavalin kääntymys noin 1601

Peter Paul Rubens Leukippoksen tyttärien ryöstö 1618–20

Peter Paul Rubens oli monessa hovissa vaikuttanut ja menestynyt maalari
Aihe antiikista
Dynaamisuus ja liikkeenomaisuus vahvasti läsnä

Peter Paul Rubens Sateenkaarimaisema 1632–35

Diego Velázquez Las Meninas 1656

valokuvamainen dokumentti
erikoinen aihe ja sommittelematon kokonaisuus

Hollannin taiteen kulta-aika

Hollanti vapautui Espanjan vallasta ja porvaristo nousi johtavaksi säädyksi
Tuulimyllyjä käytettiin pumppaamaan vettä kanaviin ja tukkien sahaamiseen laivan rakennuksessa
Taiteilijat olivat erikoistuivat usein yhden aihekentän maalareiksi – taito kuvata erilaisia kohteita

Rembrandt van Rijn Yövartio 1642

Rembrandt oli erityisesti muotokuvamaalari, joka sai vangittua kohteen sielun kankaalle
Rembrandtin uran negatiivisen käänteen tekevä työ?

Rembrandt van Rijn Oma kuva n. 1660

loppu-uran työ

Albert Cuyp Maas Dordrechtin luona 1660

Rachel Ruysch Kukkia Marmoripöydällä 1716

harvinainen esimerkki menestyneestä naismaalarista

Jan Vermeer Maitotyttö 1658

Laatukuvamaalari Vermeerin töitä tunnetaan vain joitakin
Maalaajalla kyky vangita valoa kankaalle

Renessanssin perintö arkkitehtuurissa

Michelangelo di Buonarroti Pietarinkirkko

Michelangelo (1475–1564) nimitettiin pietarinkirkon suunnittelijaksi vuonna 1546
hän teki uuden ja voimakkaamman suunnitelman
Michelangelon kuoltua töitä jatkoi Giacomo della Porta (n.1522/33–1602)
kupoli valmistui hänen johdollaan ja pienin muutoksin
Carlo Maderno (1556–1629) puolestaan muutti keskeiskirkon latinaliseksi ristiksi.
Maderno suunnitteli myös kirkon julkisivun, joka rakennettiin 1608–15.
ulkoseinässä kolossaalijärjestelmä (kreik. kolossos = jättiläispatsas) – pylväät tai pilasterit kahden tai useamman kerroksen korkuiset – korinttilaisin pilasterin päin
koristelu vain pintaa, ei rakenteellista, eikä ilmennä mitään rakennetta
Pietarin kirkko vaikutti paljon myöhempiin arkkitehteihin

Giacomo Barozzi da Vignola Il Gesù

Rooma n. 1575–84
Giacomo Barozzi da Vignola (1507–1573)
Julkisivun suunnitteli Giacomo della Porta (n. 1522/33–1602)
pylväiden ryhmitely vapaa
Il Gesù vaikutti tyylillään lukuisien barokkikirkkojen suunnitteluun myöhemmin

Sisustus ja arkkitehtuuri barokin aikana

Gianlorenzo Bernini Pietarinkirkon Baldakiini

1624–33
Gianlorenzo Bernini (1598–1680)
pääalttarin katos
katos on rakennettu uskotun Pyhän Pietarin haudan päälle
30,5 metriä korkea rakennelma on tehty kullatusta pronssista
kierteiset pylväät barokin yksi keino
raskaus ja koristeellisuus, mahtipontisuus
arkkitehtuuri ja kuvataiteen liitto

Hollantilaistyylinen tuoli 1600-luvun loppu

kierresorvatut jalat
nahka ja tumma puu

Korkeaselkäinen tuoli 1700-luvun alku

Pöytä Rooma, n. 1700

symmetrinen, raskas ja dynaaminen

Haarukka Iso-Britannia, n. 1670

Haarukka yleistyi
Kuviot inspiroituneet ajan painokuvioista

Arkkitehtuuri

Francesco Borromini Sant'Ivo della Sapienza

Viisauden kappeli on aloitettu 1642, yliopiston kappeli
Francesco Borromini (1599–1667) oli koulutukseltaan kivenhakkaaja ja työskenteli aluksi koristeveistäjänä ja piirtäjänä
myöhemmin myös Berninin alainen
poikkesi Vitruviuksen säännöistä
pohja Davidin tähden muotoinen
kupolissa palmu, kerubino ja granaattiomena aiheita
kupoli saatu aikaan jatkamalla seiniä ylös- ja sisäänpäin

Francesco Borromini Sant' Agnese

Rooma 1653–55
valmistui muiden toimesta 1666
kovera julkisivu kaksois pylväät

Francesco Borromini San Carlo alle Quattro Fontane

Rooma, 1660-luku
Pohjana barokin "ihanne" muoto soikio
kuperat ja koverat pinnat
hillitysti koristelua, korostaa aaltoilevaa liikettä

Claude Perrault Louvren itäinen julkisivu

Pariisi, suunnitelma 1665, rakennetiin 1667–70
Claude Perrault (1613–88)
Rakennettiin Ludvig XIV:n toimesta
Ranskassa barokki oli ns.barokkiklassismia, jossa klassinen henki oli vahvempi kuin esimerkiksi Italiassa
Bernininin piti suunnitella alunperin Louvren itäinen sivu, mutta hän ei piitannut ranskalaisten tunteista
Alunperin Louvren kokoelmat avattiin vallankumoustunnelmissa 1793 kansalle
Taideakatemian johtajana toimi Charles Le Brun
Ranskan taideakatemiat, luomaan "standardeja" tyylille
arkkitehtuuri yksi hallinnon haara

Louis Le Vau & Jules Hardouin-Mansart Versailles'n palatsi

rakennttiin vuosina 1669–85
Arkkitehteina toimivat ensin Louis Le Vau (1612–70) ja sen jälkeen Jules Hardouin-Mansart (1646–1708)
Rakennettiin Ludvig XIV:n eli aurinkokuninkaan palatsiksi
Sisään vedetyt sivu siivet
verhojulkisvu
Salon de la Guerre
Sisätiloissa näkyy Charles Le Brunin osuus
Puiston suunnittelija André Le Nôtre
Puistossa näkyy ajan puistoille tyypilliset muotoon leikatut pensaat ja puut sekä sommittelun symmetrisyys

Christopher Wren Saint Paulin katedraali

Lontoo 1675–1710
Christopher Wren (1632–1723)
alkujaan kirurgi, sittemmin tiedemies ja ajautui arkkitehdiksi
haki vaikutteita Pariisista, ei Roomasta
Lontoon palo 1666
sekoitus barokkia ja klassismia
kupolia ympäröivä kolonnadi, ei pari pylväitä, joten on klassisempi
tornit suunniteltu 1700-luvun puolella
sivuseinät maallisen palatsin oloiset

Jacob Prandtauer Melkin Luostari

Itävalta 1702
Plastiset muodot

Nicodemus Tessin vanhempi Drottningholmin linna

rakennettiin 1662-99
Nicodemus Tessin vanhempi (1615–1684)
Nicodemus Tessin nuorempi viimeisteli
puisto ranskalainen
myös englantilainen maisemapuutarha

Valistusaika ja rokokoo

"Ihminen on syntynyt vapaaksi ja kaikkialla hän on kahleissa."

Jean-Jacques Rousseau
Yhteiskuntasopimuksesta, 1762

n. 1700/25–75
ransk. rococo = tyylikausi esim. Ranskassa vuodet noin 1700–1760
rocaille = kallio, kivistä simpukoista, koralleista ym. tehty koristeellinen sommitelma
jatkoi barokin ihenteita, mutta kevyen leikkimielisesti
painopiste suureellisista maaseutupalatseista, aateliston kapupunkitaloihin ja niiden sisustukseen
huonepinnat koristeltiin runsailla epäsymmetrisillä listoilla
valeat värit, kulta suosittua
paljon leikittelevää pintakoristelua, barokissa raskasta
suosituimmat koristeaiheet lehvät ja simpukat, joista nimityskin syntyi
tyylin taustalla uudenlainen tieteen ja ajattelun nousu
kauppasuhteet laajenivat mm. Kiinaan ja sen kulttuurista oltiin kiinnostuneita hyvinkin syvällisesti ja se vaikutti rokoon taiteeseen

Jean-Honoré Fragonard Keinu
1767

Jean-Honoré Fragonard Yllätys
1771–72

William Hogarth Muodikas avioliitto II
1743

Matthäus Daniel Pöppelmann Zwingerin Paviljonki

Dresden 1711–22
Zwinger = ulompi piha
Matthäus Daniel Pöppelmann (1662–1736)
Toimeksiantaja August Väkevä
ylenpalttisuus
arkkitehti ajatteli suunnitelleensa rakennuksen vitruviaanisten sääntöjen mukaan ja kutsui rakennusta "roomalaiseksi teatteriksi"?

Gabriel-Germain Boffrand Salon de la Princesse

Hôtel de Soubise, Pariisi, 1737–40
Gabriel-Germain Boffrand (1667–1754)
rocaille-koristeet ja listat
vaaleampi

Rokokoo-interiööri Pietarista, 1770-luku

Dominikus Zimmermann Die Wies

Baijeri 1745–54
Dominikus Zimmermann (1685–1766) oli koulutukseltaan stukkatööri, siis käsityöläinen
Die Weis -kirkko eli "niittykirkko"
ulkoasultaan vaatimaton
pitkä kuori sulautuu soikeaan saliin huomaamatta
kevyt koristelu häivyttää tilan hahmotusta, taivaallinen
yhtäaikaa hurskas ja muodikas
vaaleus
epäsymmetriset koristelut
symboliikka – Kristukselle omistettu kirkko, esim. punaiset pylväät symboloivat Jeesuksen vuodattamaa verta

Kiinan paviljonki

Drottningholm, valmistui 1769
Carl Fredrik Adelcrantz (1716–1796)
kiinalaisuus oli in
paviljonki avattiin kiinalaisin juhlallisuuksin

Paltaniemen kirkko

valmistui 1726 Johan Simonpoika Knubbin johdolla
sisustutyöt saatiin valmiiksi vasta vuonna 1781
kattomaalaukset maalannut Emanuel Granberg

Louis Delanois Rokokoo tuolit 1700-luvun loppupuoli, Ranska

Thomas Chippendale Kiinalaistyylinen sivupöytä The Gentleman and Cabinet-maker's Director, 1754

Katalogin piirros

Vaasi Ranska 1763

Rokokootuoli 1700-luvun alku

Stourheadin puisto Wiltshire, Englanti, aloitettu 1743

rokokoon aikana
tärkein englantilaisten panos 1700-luvun taiteessa oli englantilainen puutarha
vrt. ranskalainen barokki puutarha, jossa luonnon kauneus on kahlittu
vapaamuotoisessa puutarhassa usein raunioita ja pieniä temppeleitä, jotka oli omistettu Englannin mahtimiehille