Antiikki

Välimerellinen kulttuuri Hämeen-Anttilan (2006) mukaan.

Antiikin Kreikan kulttuuri

• Helleeninen kulttuuri – vrt. hellenismi
• Kukoistusta edelsi pimeäkausi 1200–800 eaa.
• 800 eaa. kehitettiin uusi kirjoituskieli foinikialaisen kirjaimiston pohjalta
• Antiikin kreikan kulttuuri sai vaikutteita Egyptistä ja Lähi-Idästä, jossa aikaisemmat korkeakulttuurit, mutta oli silti aivan erilainen
• Meren yhdistämä kulttuuripiiri – ei selvärajainen kokonaisuus, vaan kulttuuri eli hajallaan ympäri Aigeianmerta sekä Mustanmeren rannikolla, Sisiliassa, Etelä-Italiassa ja Ranskan etelärannikolla, sekä itäisessä Espanjassa asti.
• Koostui yksitäisistä pikku valtioista – poliksista
• Polisten hallintomuotoja olivat tyrannia, oligarkia tai demokratia (kaikki käsitteet johdettu kreikan kilestä tähän päivään)
• Silti kulttuuri – esimerkiksi uskonto ja taide – oli hyvin yhtenäinen läpi välimeren
• Herodotoksen (485–420 eaa.) sanoin: "Meillä on yhteiset sukujuuret ja kieli, yhteiset jumalien pyhäköt ja uskonnolliset menot sekä yhtenäiset perinnäistavat."
• Kreikan kansa uskoi itsensä paremmuuteen erityisesti Persialaisista saavutettujen voittojen ansiosta

Polis

• Polis = kreik. riippumaton kaupunkivaltio
• ennen pimeän kauden loppua valta kuninkailta suvuille, aristokratia = (rikkauksiltaan ja syntyperältään) parhaiden valta
• muuttoliikettä kreikasta ympäri välimerta – uusia poliksia perustetaan
• Solon jakoi vuonna 594 eaa. Ateenan kansan eri luokkiin ja antoi niille osuuden vallasta – järjestelmä pohja demokratian syntymiselle
• Ateenan polis oli pieni valtio – ja muut vielä pienempiä
• asukkaita n. 250 000 n. 450 eaa., joista kolmannes kaupungissa
• jokaisessa poliksessa omat temppelit
• taiteilijat liikkuivat eri poliksissa
• Taidetta myös vientiin
• kilpailukulttuuri – urheilu, näytelmät, kuvataide

Pylväjärjestelmät

• Doorilainen (doorinen)
  • vanhin järjestelmä
  • ilman aluslaattaa
  • koristeilla ei ole rakenteellista merkitystä
  • rationaalinen, "kansallinen" tyyli, miehinen tyyli
• Joonialainen (jooninen)
  • alk. 700–600 eaa.
  • solakka
  • itämaisia vaikutteita
  • enemmän koristeita kuten friisin reliefinauha
  • voluutat eli kapiteelin kiemura-aiheinen koristelu
  • sivistyneistön tyyli
• Korinttilainen (korinttinen)
  • alkaen 300 eaa.
  • neljä sivua ovat samanlaisia
  • kapiteelissa akanthus-lehtikoristelua ja voluutat
  • roomalaisten suosima tyyppi
  • keisarillinen ja kirkon tyyli

Temppelien tyypit

• Antatemppeli: yksinkertainen temppelityyppi, jossa cellan sivuseinien jatkeiden väliin on sijoitettu kaksi pylvästä
• Prostylos: eteishallin edessä on avoin pylväshalli
• Amfiprostylos: temppeli, jonka cellan edessä ja takana on neljän pylvään pylväsrivi
• Peripteros: temppeli, jonka cellaa kiertää jokaisella sivulla pylväsrivi
• Dipteros: temppeli, jonka cellaa ympäröi kaksinkertainen pylväsrivi
• Tholos: pylväikön ympäröimä pyöreä temppeli

Geometrinen tyyli 800–700 eaa.

Dipylon-vaasi 700-luku eaa.

Orientalisoiva tyyli 700–600 eaa.

Protokorinttilainen skyfos malja noin 625 eaa.

Arkaainen tyyli 600–480 eaa.

Eksekias Amfora – Aias & Akhilleus 540–530 eaa.

Samoksen suuri Kouros 600-luku eaa.

Rekonstruoitu Peplum Kore 530–520 eaa.

Paestum

• Basilikaksikin kutsuttu temppeli rakennettiin n. 550 eaa.
• järeä, arkaainen temppeli
• doorilainen järjestelmä
• tyynymäiset kapiteelit
• raskaan oloinen verrattuna myöhempiin doorilaisiin temppeleihin

Klassinen kausi 480–400 eaa.

• klassinen = "korkealuokkaisin" , lat. classis = luokka
• 490–480 eaa. puolustusvoitot persialaisista nostivat kansan itsetuntoa
• Ateena hallitsevaan asemaan
• Antiikin suuret kirjalliset teokset syntyivät juuri tällöin, mm. Sofokles: Oidipus

Meidias Maljakko 410 eaa.

Delfoin vaununajaja 478–474 eaa.

Myron Diskobolos (Roomalainen kopio) alkup. 450 eaa.

Iktinos & Kallikrates Parthenon 447–438 eaa.

• Kallikrates ja Iktinos arkkitehdit
• kreik. arkhitekton = päärakentaja
• Feidias veistokoristelu ja Athenen patsas
• Perikles hankkeen vetäjä – tarkoitus antaa loistoa kaupungille ja kuinnioittaa sen suojelujumalatarta
• Harmoniset mittasuhteet, osien suhteet
• Veistokset British Museumissa
• Edustavin Doorilainen temppeli (varhaisimmat 650 eaa.)
• Doorilainen tyyli oli luonteeltaan miehinen ja kansallinen
• Temppelin tehtävä suojata jumalpatsasta – uskonnollinen toiminta rakennuksen ulkopuolella
• Optiset vääristymät korjattu

Athene Niken temppeli

• 427–424 eaa.
• Voiton temppeli

Erekhtheion

• 421–405 eaa.

Myöhäisklassinen kausi 400–323 eaa.

• Uusia rakennustyyppejä teatterit sekä tholokset.
• Kreikkalaiset rakensivat ulkoilmateattereitaan rinteisiin, kun taas roomalaisten teatterit vapaasti seisovia rakennuksia.

Praksiteles Knidokesen Afrodite (kopio) 350 eaa.

Praksiteles Hermes ja Dionysos 300 eaa.

Epidauroksen teatteri

• n. 350 eaa.
• 20 000 katsojapaikkaa
• Teatterit kansalle
• Näytelmäkilpailut

Epidauroksen tholoksen korinttilainen kapiteeli

• n. 350 eaa.
• edustivat uutta tyyliä
• koristeellisempia kuin joonialaiset

Dervenin kraateri, kullattu pronssi 350–325 eaa.

Skyyttalainen pektoraali 300-luku eaa.

Hellenismi 323–30 eaa.

• vrt. Helleeninen kulttuuri
• Aikakausi alkoi Aleksanteri Suuren kuolemasta 323 eaa.
• Hänen seuraajansa ottivat yksinvaltiaina alueet haltuunsa
• Arkkitehtuurista vähän jäänteitä
• Hellenismin taiteeseen liittyi rakkaus pieneen ja hienoon sekä suureen ja mahtiopontiseen

Samothrakeen Nike Louvre, 100-luku eaa.

Pergamon

• Oli ollut vähämerkityksinen kuningaskunta, kunnes kuningas Attalos löi maahan tunkeutuneet gallialaiset ja sai haltuunsa lähes koko Vähän-Aasian.
• Kaupunki suunnittelussa monumentaalista kokonaissuunnittelua, ei vielä aikaisemmin kreikassa.
• Ei vain kukkulalle viskaistua rykelmää vrt. Akropolis, vaan harkittu sommitelmallinen kokonaisuus
• Rakennukset sijoitettu kukkulalle edullisesti terassimaiseen muodostelmaan

Pergamonin Zeuksen alttari

• n. 175 eaa.
• Sijoitettu tänä päivänä Berliiniin, Staatliche Musee
• Antiikin ylivoimasesti suurin veistotaiteellinen kokonaisuuus
• arkkitehtuurin ja veistotaiteen liitto
• Pystytetty sodan muistoksi
• friisi (säilynyt vain osin) kiersi koko rakennusta, toinen pylväikön sisäseinää
• suuri friisi kuvaa giganttien ja jumalien taistelua
• chiaroscuron ja naturalismin käyttö veistoksen osissa
• chiaroscuro = asteittainen siirtyminen valosta varjoon

Agasender, Athenodoros & Polydorus Laokoon ryhmä 160–20 eaa.

Olympian Zeuksen temppeli, Olympeion

• Ateenassa n. 174 eaa.–130 jKr.

Hippodamos Prienen asemakaava

• nykyisen Turkin alueella
• Mahdollisesti arkkitehti Hippodamoksen luoma ruutuasemakaava – aikaisemmin ruutukaavoja oli mm. Egyptissä
• Esimerkki paljastaa, ettei aikana keskitytty pelkästään rakennuksiin, vaan myös kaupunkisuunnitteluun

Antiikin Rooman taide ja arkkitehtuuri

• Tasavallan aika n. 500–27 eaa., keisariaika 27 eaa.–235 ja myöhäisantiikki 235–n. 400

• Rooman valtakunnan laajentuminen alkaa noin 200 eaa. Italian valoituksella ja päättyy 100-luvulla jKr., Välimeri oli Rooman valtakunnan "sisämeri". Antiikin Rooman kartta, katso Wikipediasta.
• Rooma toimi tasavaltana 100-luvulle eaa. asti, jolloin Gaius Julius Caesar keskitti valtaa ja Roomasta tuli keisarikunta, ensimmäinen varsinainen keisari oli Caesarin seuraaja hänen ottopoikansa Augustus.
• Rooman valtakunnalla oli syviä vaikutuksia länsimaiselle historialle – hallinto, kaupankäynti, oikeuslaitos, latinan kieli (Romaaniset kielet) jne… myös kristinusko aloitti voittokulkunsa kohti länttä Rooman valtakunnan elinaikana.
• Roomalaisten taiteellinen erikoislaatu ilmeni erityisesti arkkitehtuurissa.
• Uudet rakennustekniikat:
  1. valumuuri/betoni
  2. holvaustekniikka.
• Kaaresta tuli olennainen osa roomalaista arkkitehtuuria. Se oli myös roomalaisen arkkitehtuurin symboli lukuisissa triumfiporteissa.
• Valumuuri tekniikka = kahden kivistä rakennetun seinämän väliin jäävä tila valettiin betonilla
• Roomalainen sementti – opus caementicum – oli sekoitus muurilaastia ja kivimurskaa, jota levitettiin kerroksittain. Valumuurin vahvuus perustui laastiin, joka oli sekoitus kalkkikiveä ja vulkaanista hiekkaa.
• Yhdistämällä molemmat uudet tekniikat pystyttiin kattamaan isompia tiloja ilman pylväitä.
• Roomalaisen kulttuurin vahvuus perustui hyvin organisoituun yhteiskuntaan, sama järjestys näkyi kaupunkisuunnittelussa ja rakennuksissa

Arkkitehdin ammatti

"Vain niillä on oikeus pitää itseään arkkitehteina, jotka ovat lapsesta asti nousseet opintojensa askelmia ylöspäin ja harjaannuttuaan tieteiden ja taiteiden tuntemuksessa ovat saavuttaneet huipulla kohoavan arkkitehtuurin temppelin." Arkkitehdin piti olla "sivistynyt mies, taitava piirtäjä, matemaatikko, tieteelliseen ajatteluun perehtynyt, ahkera filosofian harrastaja, musiikin tuntija, ei tietämätön lääketieteestäkään, perillä lakimiesten mielipiteistä sekä perehtynyt astronomiaan ja taivasta koskeviin teorioihin."

Vitruvius (s. n. 80–70 eaa. k. n. 25 eaa.), roomalainen kirjailija, arkkitehti ja insinööri

Pons Aemelius, Rooma, 2 vs. eaa.

Pont du Gard, Etelä-Ranska, 1. vs eaa.

Roomalaiset kaupungit

• Roomalaiset kaupungit käyttivät pohjanaan keskustorin ympärille rakentunutta ruutukaavaa
• Roomaan ja muihin kaupunkeihin muuttopainetta, jonka vuoksi syntyi asuntopula ja vuokrattavat kerrostaloasunnot, insula
• 300-luvulla 90% Rooman väestöstä asui näissä vuokrataloissa
• Ylempi luokka muutti puolestaan maaseutuasuntoihin

Timgadin kaupunki, Algeria, asemakaava

• sama sotilasleiristä perityvä pohja kaikkiin kaupunkeihin – organisoitunut yhteiskunta
• kaksi pääkatua – cardo ja decumanus – jakoivat kaupungin neljään osaan
• ruutukaava, neliömäiset korttelit, neliö perusyksikkö
• keskeisenä Forum, päätori, kansalaistoiminnan keskus
• Julkiset rakennukset – teatterit, kylpylät, temppelit, kirjastot, urheilukentät jne… – on sijoitettu ympäri kaupunkia.

Hopeahääpäivän talo, Pompeji

• n. 1 vs. jKr.
• Domus, Yhdenperheen talo
• Hävisivät myöhemmin vuokrakasarmien (insula) tieltä
• Sisäänpäin kääntynyt rakennus
• Päätilana atrium, josta käynti muihin tiloihin
• Atriumin takana sijaitsi usein isännän huone ja sen takana puutarha, hienoimmissa taloissa pylväskäytävän ympäröimänä, peristyyli
• Maaseutuhuviloissa kiinnitettiin huomiota myös avautuviin maisemiin

Kuvataide

Seinämaalaus initaatiomenoista, Pompeji, 1. vs. jKr.

Leipuri ja hänen vaimonsa, Pompeji, 1. vs. jKr.

Augustuksen patsas, Vatikaanin museot, 1. vs. alku jKr.

Trajanuksen pylväs, Rooma, 113 jKr.

• Muistopylväs esimerkki
• Huipulla alkujaan Trajanus, korvattu myöhemmin Pietarin patsaalla.
• Kahden Daakian (Romania) sotaretken kunniaksi

Ara Pacis Augustae, Rooma, 13–9 eaa.

• Augustuksen rauhanalttari
• Augustus (63 eaa.–14 jKr.) saapui läntisistä provinsseista Roomaan 13 eaa.
• Reliefeissä kuvataan kulkuetta alttarin vihkiäisistä

Arkkitehtuuri

Tituksen riemuportti, Rooma, 81 jKr.

Maison Carrée, Nîmes, Ranska

• 1. vs. eaa.
• Etruski ja hellenistisen arkkitehtuurin sulauma
• Rooma näiden kulttuurien välissä
• Nostettu jalustalle, portaat edessä vrt. kreikka
• puolipylväät koristelua, ei funktiota, ns. pseudoperipteraalinen
• kreikkalainen pylväs ja palkkitekniikka siirrettynä roomalaisten muuriarkkitehtuuriin
• myöhemmät antiikin temppelit tässä muodossa lähes aina

Rooma

• Rooman väkiluku on ollut 300-luvulla joidenkin arvoiden mukaan noin 1 milj. asukasta
• roomalaisten temppelit olivat pienempiä kuin kreikkalaisten ja julkiset rakennukset olivat usein isompia kuin temppelit. Muun muassa Cicero kyseenalaisti temppelien rakentamisen ja piti tärkeämpänä hyötyrakentamista.
• 200 eaa. kaupunki vielä "rähjäinen" – uudistus alkoi viimeisellä esikristillisellä vuosisadalla. "Suurin" muutos tapahtui keisari Augustuksen aikana – hän "oli saanut Rooman haltuun tiilisenä ja jättie sen jälkeensä marmorisena."Tämä marmori tuotiin roomaan läheltä läheltä Carraraa.

Colosseum

• 70–82 jKr.
• Colosseumiin mahtui arviolta 45–55 000 katsojaa
• Se oli rakennettu kansalle, kansan suosion saamiseksi
• Arkadi (ransk. arcade, johdettu lat. arcus = kaari, kaarisarja) julkisivua koristaa doorilaiset, toista joonialaiset ja ylimpää korinttilaiset puoli)pylväät. Roomalaiset käyttivät Doorilaisessa pylväässä pylvään jalkaa toisin kuin kreikkalaiset.
• puolipylväät ovat koristelua, niillä ei ole kannatavaa funktiota
• Rakennuksen sisäpuoli on ollut päälystetty alunperin marmorilla.
• perustuksiin ja muureihin on käytetty valumuuraustekniikkaa.

Trajanuksen kauppahallit

• 98–117 jKr.
• Trajanuksen aikana Rooman valtakunta laajimmillaan
• Tällöin rakennettiin paljon julkisia rakennuksia mm. kylpylöitä
• Trajanuksen kauppahallit oli kauppakeskus, n. 150 puotia ja toimistoa
• Puoliympyrän muotoisessa julkisivussa kauppa syvennyksiä, ylemmässä kerroksessa ikkunoita, joista valoa muihin kerroksiin
• haastava paikka rinteessä sekä tilan ja valon vaateet haasteellista
• Myymälähallin valumuurattu kattoholvi esimerkki uuden tekniikan käytöstä
• tilasuunnitelma oli kaarevien käytävien, kujien ja holvattujen huoneiden yhdistelmänä roomalaisten arkkitehtonisen ajattelun nerouden osoitus

Pantheon

• 118–128 jKr.
• lat. < kreik. Pantheion = kaikille jumalille omistettu temppeli
• Roomalaisen rakennuksen perikuva
• Rakennus koostuu kahdesta osasta temppelipäätyjulkisivusta ja rotundasta
• Harvinaisen hyvin säilynyt kokonaisuus ja esimerkki marmorin käytöstä tuolta ajalta
• kaksi erilaista osaa tekee rakennuksesta hiukan kömpelön
• aikaisemmin temppelin edessä oli pylväiden reunustama esipiha ja rakennushahmottui kokonaisuudessaan vasta esipihalta
• rotundan koko mahdollista vain kehittyneen valutekniikan ansiosta
• kokonaisuus kuin sylinterin sisään pudotettu pallo
• interiööriä hallitsee kasetoitu kupoli ja oculus, josta virtaa valo saliin
• Seinän alaosassa on komeroita, jotka korostaa kupolin "leijuvaa" ilmettä
• Alkuaan holvin kaseteissa oli luultavasti kullatut reunat ja ruusukkeet
• Pantheon muutettiin myöhemmin kristilliseksi kirkoksi
• Rakennus heijastelee muotokielellään yhteiskunnan vanhojen asenteiden häviämistä uudenlaisten uskonnollisten ajatusten tieltä
• Pantheonin on tulkittu edustavan näkyvää ja näkymättöntä jumalallisuutta

Roomalainen kylpylä, Bath, Englanti, 60–350 jKr.

Myöhäisantiikki

• 235– n. 400

Diolectianuksen termien tepidarium

• 298–305 jKr.
• termit, lat. thermae = kylpylä
• tepidarium = haaleiden kylpyjen osasto
• rakennettiin kansalle osoittamaan hallitsijan vahvuutta "anarkiaa" vastaan
• muutettu myöhemmin kirkoksi (Michelangelo) ja vain taitavasti holvattu katto säilynyt
• mm. mahtavat oviaukot kylpylän toisiin huoneisiin on tukittu
• katto lepää valumuurien päällä, vaikka luotukin illuusiota kantavista pylväistä.

Diolectianuksen palatsi

• n. 300 jKr.
• Palatsia ympäröi torneilla varustettu muuri, joka avautuu galleriana merelle päin.
• pylväät kannattavat kaaria, varhaisin pylväille rakennettu kaaristo?
• palatsin sisällä pylväsgallerioiden reunustamat pääkäytävät, kuten roomalaisissa kaupungeissa

Maxentiuksen basilika

• 307–312 jKr.
• basilika oli roomalaisten keksimä uusi rakennustyyppi, joka otettiin myöhemmin käyttöön kristillisessä arkkitehtuurissa
• basilikat olivat suorakaiteenmuotoisia rakennuksia, jonka sisätilan kaksi pylväsriviä jakoivat kolmeen laivaan. Päälaiva oli yleensä sivulaivoja korkeampi ja sen yläikkunoista saatiin valoa.
• antiikin Rooman viimeinen suuri rakennus
• Rakennus on holvattu kolmella rohkealla ristihovilla ja tuettu molemmin puolin tynnyriholveilla.
• Holvien mittakaava on ajanmittapuiden mukaan rohkea
• Rakennus oli alkujaan runsaasti koristeltu

Varhaiskristillinen taide ja arkkitehtuuri

Kristinuskon alkuvaiheita

• n. 100–700
• Kristityt olivat 200-luvulla vielä hajanainen ryhmä lähinnä vähäosaisia ja käsityöläisiä.
• Kristinusko ei eronnut ulkopuolisten silmissä muista itämaisista mysteeriuskonnoista, joihin liittyi kuoleman jälkeinen elämä
• Kristittyjä vainottiin Roomassa ja esimerkiksi juutalaisia suvaittiin
• Kristityt uskoivat Jeesukseen, joka oli syntynyt neitsyestä, teki ihmetekoja, kuoli ristillä, sovitti kaikki ihmiskunnan synnit, nousi kuolleista ja astui ylös taivaaseen
• Kristityt ja juutalaiset omaksuivat samat kirjoitukset ja samat kymmenen käskyä
• Kristittyjen uskossa oli paljon yhtymiä juutalaisten ja kreikkalaisen filosofian etiikan kanssa.
• Uusia ajatuksia oli puolestaan esim. että ajatuskin voi olla synnillinen teko tai vihollisten rakastaminen
• Nöyryys kristityille oli hyve, Roomalaisille luonteen heikkous
• Kristityille uskonto oli osa jokapäiväistä elämää, Roomalaisille nämä olivat kaksi eri asiaa (hiukan kärjistäen)
• Kristinusko erosi myös mysteerikulteista olemalla vastikään tapahtunut historiallinen tapahtuma
• Kristinusko oli kumminkin myös hajanainen, liikkeellä oli erilaisia tulkintoja näistä tapahtumista ja se aiheutti kiistoja
• Kirkko koettiin Jumalan kansan yhteisöksi maassa ja taivaassa.
• Kristinusko levisi pian laajalle, tosin aluksi melko heikkona
• Katastrofien sattuessa heihin kohdistettiin vihamielisyyksiä, koska he eivät lepyyttäneet vanhoja jumalia
• kristityt pitivät parempana marttyyriutta – tämä oli uutta

300-luvulta eteenpäin

• Diocletianuksen aikana viimeiset ja julmimmat vainot
• Vuonna 303 määrättiin kaikki kirkot ja kirjoitukset poltettavaksi.
• Kumminkin jo vuonna 313 Konstantinus antoi kristityille kumminkin laillisen aseman ja pikku hiljaa kristinusko sai yhä enemmän käännynnäisiä eri yhteiskunta luokista.
• 300-luvun alussa valtakunnan keskus siirrettiin Byzantioniin, joka sai uuden ensin nimen Nuova Roma, pian Konstantinuksen kuoleman jälkeen kaupunki nimettiin Konstantinopoliksi. Osmaanien valloitettua kaupungin vuonna 1453 se sai pian nykyisen nimensä Istanbul.
• Kristinusko Rooman valtionuskonnoksi 300-luvun lopulla
• Rooman valtakunta jakaantui Itä-Roomaan eli Bysanttiin ja Länsi-Roomaan
• Vajaa 100 vuotta myöhemmin germaanit kukistivat Länsi-Rooman viimeisen keisarin
• Tilalle kansainvaellukset ja levottomuudet
• Hunnit, turkinsukuiset paimentolaiset ahdistivat idästä
• Germaanit lähtivät etelään päin ja hävittivät Rooman rippeet, tyhjiöön siirtyivät slaavilaisia kansoja
• Eurooppa oli nyt köyhää sivistyksen takamaata

Hyvä paimen, Priscillan katakombi, Rooma, n. 250

Varhaiset kirkot

• Aikaisimmat kirkot eivät kirkoiksi rakennettuja, vaan huoneita, jossa palveluksia pidettiin.
• Domus Ecclesiae, lat. talo kreik. kokous
• Kaksi rakennustyyppiä basilika ja keskeiskirkko
• Roomalainen basilika, oli keisarillinen valtaistuinsali, oikeudenkäyntisali tai kauppapaikka
• yleensä valumuuriholvinen ja 3-laivainen, yhdellä seinällä apsis
• Näistä aineksista synnytettiin ensimmäinen kristillinen basilika

Vanha Pietarinkirkko

• n. 320
• Pietari oli Rooman kristillisen seurakunnan perustaja ja ensimmäinen piispa ja hänestä juontuu nykyisenkin paavin auktoriteetti
• basilika
• kirkon rakennutti Konstantinus, paikalle jossa Pyhä Pietari koki marttyyrikuoleman
• Kirkossa oli mosaiikki, jossa konstantinus ojentaa Pietarille kirkon pienoismallia
• nykyisen Pietarinkirkon alla
• edessä atriumpiha
• Poikkilaiva ja sen takana apsis
• Rakennuksen kaksi funktiota
  • martyrium, uskontodistaja, marttyyrin (Pyhä Pietari) haudalle pystytetty kirkko
  • toisaalta hautapaikka kristityille (keski- ja sivulaivat)
• yksikään varhainen basilika ei ole säilynyt sellaisenaan

Santa Sabina

• Rooma, 423–432
• parhaiten säilyneitä varhaiskristillisiä basilikoita
• puukattoinen halli, keskilaiva ja sivulaivat
• Pylväät ja kapiteelit todennäköisesti jostain pakanallisesta temppelistä
• Apsiksen kaari symbolisoi taivasta
• Roomaan rakennettiin 400-luvulla enemmän kirkkoja kuin pitkään aikaan sen jälkeen

Santa Maria Maggiore

• Rooma, 432–440
• Sisätila lähellä alkuperäistä tyyliä
• lähentelee Rooman keisarillista tyyliä, myös mosaiikit muistumia Rooman taiteesta

Santa Costanza Rooma, n. 350

• keskeiskirkko
• pyöreä rakennus jo aikaisemmin Kreikassa ja Roomassa puolijumalten temppeleissä
• myös buddhalaisuudessa stupat symboloivat maailmankaikkeutta
• kristillisessä arkkitehtuurissa martyriumi, kristuksen elämän tapahtumapaikoilla ja marttyyreiden kuolinpaikoilla mm. Jerusalemin Pyhän Haudan kirkko
• Santa Costanza, Konsatantinuksen tyttären hautakirkko
• kupolia kannattaa 12 paria kompositakapiteelein (korintilaisen ja joonialaisen yhdistelmä) varustettua pylvästä, todennäköisesti jostain pakanallisesta rakennuksesta
• ylös sijoitetut ikkunat tuovat vain niukalti valoa
• myöhäisantiikkia vai varhaiskristillistä

Mosaiikki Santa Costanza Rooma, n. 350

• kivimosaiikki
• näkyvissä vielä kolmiulotteisuutta

Galla Placidan mausoleum

• Ravenna, n. 450
• Ravenna Italian tärkein kaupunki, 402–700-luvun puoliväli
• keskeiskirkko
• Hyvä paimen
• Hyvin säilyneet alkuperäiset mosaiikit
• mosaiikki, jossa kultaa ja lasinpalasia, tätä ennen vain eri värisiä marmorin paloja

Bysanttilainen kulttuuri

• Bysantti n. 500–1453
• Bysantilla edullinen asema lännen ja idän välisessä kaupan solmukohdassa
• 500-luvulta lähtein ei enää hallintoa Roomasta käsin
• Rooman Paavi oli riippumaton maallisista hallitsijoista vs. Bysantissa hengellinen ja maallinen valta yhdistyi keisarissa – keisari nimitti patriarkan.
• Bysantin keisarikunta hajosi 1453, kun turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin
• Bysantin vaikutus näkyy meillä Ortodoksisen kirkon kautta

San Vitale Ravenna 526–547

• Bysantti vaikutti nyt myös Italiassa, tukikohtana Ravenna, mutta myös mm. Venetsia
• piirustukset tai arkkitehti Bysantista?
• kahdeksankulmainen rakennus, oktogoni, jonka päällä kupoli
• valoisa, kupolin ja kaksikerroksisen sivulaivan ikkunat
• uudenlaiset kapiteelit, klassisen muodon hajoaminen
• hämärän ja valoisan tilan vuorottelu
• salaperäinen tunnelma

Keisarinna Theodora San Vitale, Ravenna, 500-luku

• mosaiikki

Anthemios Tralleslainen & Isidoros Miletoslainen Hagia Sofia 532–537, Istanbul

"Arkkitehtuuri on geometrian soveltamista kiinteään aineeseen"

Anthemios Tralleslainen

• Pyhän Viisauden kirkko, Bysantin suurin kirkko, pitkään maailman suurin kirkko
• vain keisarillisen hovin kirkko
• arkkitehdit Roomalaisen tradition ulkopuolelta

• basilikan ja keskeiskirkon sulautuma
• kirkko sali 77 x 71,7m, korkeus 54 m
• kupoli, jota reunustaa molemmin puolin puolikupolit
• kupoli ei lepää lieriön vaan neljän pendentiivin eli holvikolmion päällä, jotka kohovat pilarien päältä
• pendentiivikupoli kotoosisin Armeniasta tai Iranista
• Tekniikka erosi Roomasta, holvi muurattu ohuista tiilistä
• kupoli sortui vuonna 558 ja uusi korkeampi rakennettiin 563
• samalla rakennettiin vahvistuksia runkoon, muoto osin seurausta vahvistusten vahvistuksista
• ei varsinaista julkisivua, mutta kupoli nostettu ylös vahvaksi teemaksi, vrt. Pantheon
• hämärän ja valoisan tilan vuorottelu
• Osamaanien valloitettua Konstantinopolin vuonna 1453, kirkko muutettiin moskeijaksi. Rakennus on toiminut museona 1930-luvulta lähtien.

Varhainen keskiaika

Kirkko vahvistuu

• Paavius ja roomalaiskatolinen kirkko jäivät edustamaan läntisen maailman yhteyttä Rooman tuhouduttua
• Kirkosta hyvin ohjattu monikansallinen laitos – peri Rooman hallinnon periaatteet
• Verot, lahjoitukset ja testamentit antoivat kirkolle vaurautta
• Kirkko oli valmis vainoamaan niitä, jotka eivät hyväksyneet sen oppeja
• Paavi liittoutui frankkivaltakunnan halitsija suvun kanssa. Paavi kruunasi mm. Kaarle Suuren
• Vähitellen syntyi kumminkin kilpailua vallasta – keisari vs. kirkko
• Keisarius ei kumminkaan ollut vahvaa ja rikasta, kuten samaan aikaan Bysantissa

Karolinginen aika 750–880

• Pyhä Saksalais-Roomalainen keisarikunta Kaarle Suuren aikana
• Frankkivaltakunta mahtavimmillaan Kaarle Suuren aikana 800-luvulla, nyk. Saksa, Ranska, Belgia, Sveitsi, Italia Roomaan saakka – osia Espanjan rannikolta, Hollannista ja Itävallasta
• Valtakunta hajosi Kaarle Suuren jälkeen pienempiin osiin
• Kaarle suuri harrasti antiikin kulttuuria
• Aachenin hovissa kopioitiin paljon antiikin kirjallisuutta ja on säilynyt meidän päiviimme hänen kirjureidensa ansiosta
• myös antiikin rakennusten muotoja arkkitehtuuriin – puhuttiin renovaatiosta, ei renessanssista, mutta myös karolingisesta renessanssista
• Pohjois-Euroopassa alkoi Karolingisena aikana basilikan käyttö kirkon pohjana
• Kuvataide paljolti kirkollista ja kaavamaista

Aachenin palatsikappeli

• 792–804
• arkkitehtinä frankki Odo Metziläinen
• Kaarle Suuren pääkirkko
• keskeiskirkko
• Rakennuksen keskiosa 8-kulmainen ja sitä kiertävä käytävä 16-taitteinen, vrt. San Vitale
• kömpelö, jyhkeä ja konkreettinen, verrattuna San Vitaleen
• vaikutteita antiikista, mm. marmorista tehdyt seinäpinnat, korinttilaiset pylväät (tuotu Italiasta) ja bysantista mm. pohja ja mosaiikit

Luostarin porttirakennus

• Lorsch, Saksa, 768–774
• Pylväät uudessa ympäristössä

Centulan luostarikirkko

• Saint-Riquier, Ranska, 790–799
• ei säilynyt
• Vallankumouksellinen pohjakaavaltaan ja julkisivultaan, edelsi Sankt Pantaleonia
• Pohjakaava, läntisen ja itäisen päädyn ristikeskusten päällä tornit ja niiden molemmin puolin pyörötornit

Meister der Fuldaer Schule Luukas Saksa 768–774

Evankelista Markus Ebbon evankeliumikirjassa 816–835

Ottolainen aika 960–1020

• Otto Suuresta Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan ensimmäinen keisari, mutta jälleen ruhtinaiden keskinäinen kilpailu hajaannutti kehityksen?
• Kaarle Suuren perilliset eivät pystyneet pitämäänylläsuurvaltiota
• Elvyttämistä yrittivät saksilaiset hallitsijat
• Otto III:n äiti oli bysanttilainen prinsessa ja taiteissa kohtasi itä ja länsi
• Tärkein vaikutus oli basilikan "edelleen kehittäminen"
• Entistä symmetrisempi ja tasasuhteisempi muoto

Lotharin risti Aachenin tuomiokirkko n. 1000

Riimukivi Jelling, Tanska 956–986

Geron krusifiksi Kölnin tuomiokirkko 969–976

Sankt Pantaleon Köln, n. 980

• Centulan luostarikirkon arkkitehtuurin piirteitä säilyneessä muodossa
• Länsikkö, saks. Westbau, Westwerk
  • basilikan länsipään poikittainen rakennusosa
  • neliömäinen kaksikerroksinen keskitila
  • kaksi tornia
  • keskitorni
  • ikäänkuin liitetty jälkeenpäin basilikaan
  • alin kerros eteishalli
  • 2. kerros kappeli tms. tila
  • edelsi romaanisten kirkkojen länsifasadia

Hildesheimin Mikaelin kirkko 1001–1036

• kaksi päätyä, kaksi kuoria ja kaksi poikkilaivaa sekä kaksi apsista
• pääsisäänkäynti sivuilta, sivulaivat eteistiloina
• nk. tukivaihtelu, kahta pylvästä seuraa neliömäinen pilari – uutta verrattuna varhaisiin basilikoihin
• pilarien väli sama kuin seinien etäisyys toisistaan – samankokoisiin neliöihin pohjaava matemaattinen jäjestelmä
• ennakoi romaanista tyyliä

Mikaelin kirkon pronssiovet Hildesheim, n. 1015

• aiheet vanhasta ja uudesta testamentista