Antiikin Rooman taide ja arkkitehtuuri

• Tasavallan aika n. 500–27 eaa., keisariaika 27 eaa.–235 ja myöhäisantiikki 235–n. 400

• Rooman valtakunnan laajentuminen alkaa noin 200 eaa. Italian valoituksella ja päättyy 100-luvulla jKr., Välimeri oli Rooman valtakunnan "sisämeri". Antiikin Rooman kartta, katso Wikipediasta.
• Rooma toimi tasavaltana 100-luvulle eaa. asti, jolloin Gaius Julius Caesar keskitti valtaa ja Roomasta tuli keisarikunta, ensimmäinen varsinainen keisari oli Caesarin seuraaja hänen ottopoikansa Augustus.
• Rooman valtakunnalla oli syviä vaikutuksia länsimaiselle historialle – hallinto, kaupankäynti, oikeuslaitos, latinan kieli (Romaaniset kielet) jne… myös kristinusko aloitti voittokulkunsa kohti länttä Rooman valtakunnan elinaikana.
• Roomalaisten taiteellinen erikoislaatu ilmeni erityisesti arkkitehtuurissa.
• Uudet rakennustekniikat:
  1. valumuuri/betoni
  2. holvaustekniikka.
• Kaaresta tuli olennainen osa roomalaista arkkitehtuuria. Se oli myös roomalaisen arkkitehtuurin symboli lukuisissa triumfiporteissa.
• Valumuuri tekniikka = kahden kivistä rakennetun seinämän väliin jäävä tila valettiin betonilla
• Roomalainen sementti – opus caementicum – oli sekoitus muurilaastia ja kivimurskaa, jota levitettiin kerroksittain. Valumuurin vahvuus perustui laastiin, joka oli sekoitus kalkkikiveä ja vulkaanista hiekkaa.
• Yhdistämällä molemmat uudet tekniikat pystyttiin kattamaan isompia tiloja ilman pylväitä.
• Roomalaisen kulttuurin vahvuus perustui hyvin organisoituun yhteiskuntaan, sama järjestys näkyi kaupunkisuunnittelussa ja rakennuksissa

Arkkitehdin ammatti

"Vain niillä on oikeus pitää itseään arkkitehteina, jotka ovat lapsesta asti nousseet opintojensa askelmia ylöspäin ja harjaannuttuaan tieteiden ja taiteiden tuntemuksessa ovat saavuttaneet huipulla kohoavan arkkitehtuurin temppelin." Arkkitehdin piti olla "sivistynyt mies, taitava piirtäjä, matemaatikko, tieteelliseen ajatteluun perehtynyt, ahkera filosofian harrastaja, musiikin tuntija, ei tietämätön lääketieteestäkään, perillä lakimiesten mielipiteistä sekä perehtynyt astronomiaan ja taivasta koskeviin teorioihin."

Vitruvius (s. n. 80–70 eaa. k. n. 25 eaa.), roomalainen kirjailija, arkkitehti ja insinööri

Pons Aemelius, Rooma, 2 vs. eaa.

Pont du Gard, Etelä-Ranska, 1. vs eaa.

Roomalaiset kaupungit

• Roomalaiset kaupungit käyttivät pohjanaan keskustorin ympärille rakentunutta ruutukaavaa
• Roomaan ja muihin kaupunkeihin muuttopainetta, jonka vuoksi syntyi asuntopula ja vuokrattavat kerrostaloasunnot, insula
• 300-luvulla 90% Rooman väestöstä asui näissä vuokrataloissa
• Ylempi luokka muutti puolestaan maaseutuasuntoihin

Timgadin kaupunki, Algeria, asemakaava

• sama sotilasleiristä perityvä pohja kaikkiin kaupunkeihin – organisoitunut yhteiskunta
• kaksi pääkatua – cardo ja decumanus – jakoivat kaupungin neljään osaan
• ruutukaava, neliömäiset korttelit, neliö perusyksikkö
• keskeisenä Forum, päätori, kansalaistoiminnan keskus
• Julkiset rakennukset – teatterit, kylpylät, temppelit, kirjastot, urheilukentät jne… – on sijoitettu ympäri kaupunkia.

Hopeahääpäivän talo, Pompeji

• n. 1 vs. jKr.
• Domus, Yhdenperheen talo
• Hävisivät myöhemmin vuokrakasarmien (insula) tieltä
• Sisäänpäin kääntynyt rakennus
• Päätilana atrium, josta käynti muihin tiloihin
• Atriumin takana sijaitsi usein isännän huone ja sen takana puutarha, hienoimmissa taloissa pylväskäytävän ympäröimänä, peristyyli
• Maaseutuhuviloissa kiinnitettiin huomiota myös avautuviin maisemiin

Kuvataide

Seinämaalaus initaatiomenoista, Pompeji, 1. vs. jKr.

Leipuri ja hänen vaimonsa, Pompeji, 1. vs. jKr.

Augustuksen patsas, Vatikaanin museot, 1. vs. alku jKr.

Trajanuksen pylväs, Rooma, 113 jKr.

• Muistopylväs esimerkki
• Huipulla alkujaan Trajanus, korvattu myöhemmin Pietarin patsaalla.
• Kahden Daakian (Romania) sotaretken kunniaksi

Ara Pacis Augustae, Rooma, 13–9 eaa.

• Augustuksen rauhanalttari
• Augustus (63 eaa.–14 jKr.) saapui läntisistä provinsseista Roomaan 13 eaa.
• Reliefeissä kuvataan kulkuetta alttarin vihkiäisistä

Arkkitehtuuri

Tituksen riemuportti, Rooma, 81 jKr.

Maison Carrée, Nîmes, Ranska

• 1. vs. eaa.
• Etruski ja hellenistisen arkkitehtuurin sulauma
• Rooma näiden kulttuurien välissä
• Nostettu jalustalle, portaat edessä vrt. kreikka
• puolipylväät koristelua, ei funktiota, ns. pseudoperipteraalinen
• kreikkalainen pylväs ja palkkitekniikka siirrettynä roomalaisten muuriarkkitehtuuriin
• myöhemmät antiikin temppelit tässä muodossa lähes aina

Rooma

• Rooman väkiluku on ollut 300-luvulla joidenkin arvoiden mukaan noin 1 milj. asukasta
• roomalaisten temppelit olivat pienempiä kuin kreikkalaisten ja julkiset rakennukset olivat usein isompia kuin temppelit. Muun muassa Cicero kyseenalaisti temppelien rakentamisen ja piti tärkeämpänä hyötyrakentamista.
• 200 eaa. kaupunki vielä "rähjäinen" – uudistus alkoi viimeisellä esikristillisellä vuosisadalla. "Suurin" muutos tapahtui keisari Augustuksen aikana – hän "oli saanut Rooman haltuun tiilisenä ja jättie sen jälkeensä marmorisena."Tämä marmori tuotiin roomaan läheltä läheltä Carraraa.

Colosseum

• 70–82 jKr.
• Colosseumiin mahtui arviolta 45–55 000 katsojaa
• Se oli rakennettu kansalle, kansan suosion saamiseksi
• Arkadi (ransk. arcade, johdettu lat. arcus = kaari, kaarisarja) julkisivua koristaa doorilaiset, toista joonialaiset ja ylimpää korinttilaiset puoli)pylväät. Roomalaiset käyttivät Doorilaisessa pylväässä pylvään jalkaa toisin kuin kreikkalaiset.
• puolipylväät ovat koristelua, niillä ei ole kannatavaa funktiota
• Rakennuksen sisäpuoli on ollut päälystetty alunperin marmorilla.
• perustuksiin ja muureihin on käytetty valumuuraustekniikkaa.

Trajanuksen kauppahallit

• 98–117 jKr.
• Trajanuksen aikana Rooman valtakunta laajimmillaan
• Tällöin rakennettiin paljon julkisia rakennuksia mm. kylpylöitä
• Trajanuksen kauppahallit oli kauppakeskus, n. 150 puotia ja toimistoa
• Puoliympyrän muotoisessa julkisivussa kauppa syvennyksiä, ylemmässä kerroksessa ikkunoita, joista valoa muihin kerroksiin
• haastava paikka rinteessä sekä tilan ja valon vaateet haasteellista
• Myymälähallin valumuurattu kattoholvi esimerkki uuden tekniikan käytöstä
• tilasuunnitelma oli kaarevien käytävien, kujien ja holvattujen huoneiden yhdistelmänä roomalaisten arkkitehtonisen ajattelun nerouden osoitus

Pantheon

• 118–128 jKr.
• lat. < kreik. Pantheion = kaikille jumalille omistettu temppeli
• Roomalaisen rakennuksen perikuva
• Rakennus koostuu kahdesta osasta temppelipäätyjulkisivusta ja rotundasta
• Harvinaisen hyvin säilynyt kokonaisuus ja esimerkki marmorin käytöstä tuolta ajalta
• kaksi erilaista osaa tekee rakennuksesta hiukan kömpelön
• aikaisemmin temppelin edessä oli pylväiden reunustama esipiha ja rakennushahmottui kokonaisuudessaan vasta esipihalta
• rotundan koko mahdollista vain kehittyneen valutekniikan ansiosta
• kokonaisuus kuin sylinterin sisään pudotettu pallo
• interiööriä hallitsee kasetoitu kupoli ja oculus, josta virtaa valo saliin
• Seinän alaosassa on komeroita, jotka korostaa kupolin "leijuvaa" ilmettä
• Alkuaan holvin kaseteissa oli luultavasti kullatut reunat ja ruusukkeet
• Pantheon muutettiin myöhemmin kristilliseksi kirkoksi
• Rakennus heijastelee muotokielellään yhteiskunnan vanhojen asenteiden häviämistä uudenlaisten uskonnollisten ajatusten tieltä
• Pantheonin on tulkittu edustavan näkyvää ja näkymättöntä jumalallisuutta

Roomalainen kylpylä, Bath, Englanti, 60–350 jKr.

Myöhäisantiikki

• 235– n. 400

Diolectianuksen termien tepidarium

• 298–305 jKr.
• termit, lat. thermae = kylpylä
• tepidarium = haaleiden kylpyjen osasto
• rakennettiin kansalle osoittamaan hallitsijan vahvuutta "anarkiaa" vastaan
• muutettu myöhemmin kirkoksi (Michelangelo) ja vain taitavasti holvattu katto säilynyt
• mm. mahtavat oviaukot kylpylän toisiin huoneisiin on tukittu
• katto lepää valumuurien päällä, vaikka luotukin illuusiota kantavista pylväistä.

Diolectianuksen palatsi

• n. 300 jKr.
• Palatsia ympäröi torneilla varustettu muuri, joka avautuu galleriana merelle päin.
• pylväät kannattavat kaaria, varhaisin pylväille rakennettu kaaristo?
• palatsin sisällä pylväsgallerioiden reunustamat pääkäytävät, kuten roomalaisissa kaupungeissa

Maxentiuksen basilika

• 307–312 jKr.
• basilika oli roomalaisten keksimä uusi rakennustyyppi, joka otettiin myöhemmin käyttöön kristillisessä arkkitehtuurissa
• basilikat olivat suorakaiteenmuotoisia rakennuksia, jonka sisätilan kaksi pylväsriviä jakoivat kolmeen laivaan. Päälaiva oli yleensä sivulaivoja korkeampi ja sen yläikkunoista saatiin valoa.
• antiikin Rooman viimeinen suuri rakennus
• Rakennus on holvattu kolmella rohkealla ristihovilla ja tuettu molemmin puolin tynnyriholveilla.
• Holvien mittakaava on ajanmittapuiden mukaan rohkea
• Rakennus oli alkujaan runsaasti koristeltu

Antiikin vaikutus…

• renessanssi, uusklassismi, romantiikka jne…